Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Kuolinsija! Runoilija Kasvoin kalpein lepää siin'; Silmä siintää, katseen kiintää Vielä taivaan sinerviin. Vetten vyöstä soi kuin yöstä Huuto sairaan Vellamon; Laitaan purren hiljaa surren Aalto vaipuu kuolohon. Kohtalo. Pakene, tullos vaimoksein Jo rinnoilleni uinumaan; Sa mailla vieraill' lemmessäin Saat taaton ko'in ja isänmaan.
Ja se rakkaus oli hempeää ja se oli tulista, niin että se sekä uinumaan vaivutti että hehkumaan kuumensi. Se oli puhdasta, pyhää autuutta, ja samalla se oli hekumaa ja nautintoa, ja juuri sen tähden se olikin niin kaunista, että se syrjäistäkin liikutti. Kesäaika se oli, jäljestä juhannuksen, jolloin pellolla ruis heilimöipi ja heinä pientareella käypi terään, ja oli poutapäivän illansuu.
Nukutko, nuori polvi, vaikk' yli kansas pään Jo häilymäss' on jättipilvi musta, Ja vaikka kansan kaiken nyt tointa kysytään Ja tahdon tarmoa ja innostusta! Nukutko horroksissas kuin kaikk' ois kunnossaan, Kuin joutais kädet ristiin, työn urhot uinumaan? Ei! Niin sa et saa tehdä! Jos teet, niin väärin teet, Ja jälki-aika tuomitsee sun kerran!
Hän oli nähtävästi asettanut päämääränsä sangen korkealle, koska hän oli päässyt Jumalan yrttitarhaan, mutta ei kyllin korkealle, koska kaupungin portit vielä tällä kertaa olivat hänen edessään sulkeutuneet. Heitin hänet viattoman unta uinumaan.
Armahat impyet, koristakaa valtiatartanne tänään tavallista huolellisemmin! Miksi tahtoo hän tänään olla niin kaunis? Miksi koristelee hän? Ketä ajattelee hänen sydämensä? Tahtooko hän kauneudessaan isällensä loistaa, vaiko siksi, että tuntematon muukalainen on hänet näkevä? Aurinko on laskemaisillaan. Pian painuu päivä lännen pehmeihin pilvipatjoihin uinumaan.
Jos kasvukykyiset, kehitysvoimaiset henkemme jäävät yleiseuropalaisia, ajanhengessä kamppailevia herätteitä vaille, jäävät heidän hengenlahjansa puolinaisesti ravituiksi, heidän hengenmahtinsa jää aineksen puutteessa uinumaan puolinaiseen itsetiedottomuuteen, he eivät pääse virkoamaan ja kasvamaan siksi, mihin heillä olisi kasvuedellytykset.
Se heilahti oksalta oksalle, se kukasta kukkahan kiipi me seisoimme vuorella käsikkäin ja katsoimme, kuinka se hiipi. Oi, lyhyt on Suomessa suvinen yö! Pian aurinko aalloista nousi. Mut siitä asti mun aatoksein yhä unten aaltoja sousi. Unta, unta, unta syvää uinumaan. Lunta, lunta, lunta päälle mustan maan. Yössä, yössä, yössä öiset linnut lentää. Työssä, työssä, työssä lepää tuskat sentään.
Pois veltto'us siis kurja! Pois mielten unteluus! Ja joka rintaan päivyt ja innon hehku uus! Ol' onni se, että niin vaivuit varhain Pois murheista sylihin synnyinmaan. On onni suurin, on onni parhain Puhtoisna päästä jo uinumaan. Ol' onni se, että, kun maani taivas Sees viel' oli, silmämme vielä sees, Sun henkesi lennähti pois, ja vaivas Pian päättyi ja pienet kyynelees!
Päivän Sana
Muut Etsivät