Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Kuin kointähti Suomen hän taivaalle nousi, kuin ehtoon ei tähtensä sammuva lie, maan tään hän on kilpi ja kalpa ja jousi, kuin kulkeekin Salliman sankean tie; kuin lyöneekin aikojen lyijyiset laineet, kuin rautainen kaartuukin kansojen yö, on vuossadat virkkava maailman maineet, mikä tääll' oli Valkean Kenraalin työ.
Soi kovin kalskahtain upo-uus, tinavälkkyvä varje, kun kävi keihäs kohti, mut taapäin iskevä tutkain kimposi, pystynyt ei, ikivaltain lahja sen esti. Syöksyi Peleun poika nyt aimon Agenorin kimppuun; voittajamainett' ei toki sallinut hälle Apollo, vaan hän Agenorin tempasi pois sumun sankean peittoon, turvaan kamppailust' uron ohjasi vauriotonna.
Mutta akhaijit seisoi suojana Patroklon kuin vaskinen seinä, kaikk' yht' uskaliaasti, ja saartavan, sankean yönpä Zeus ylt'ympäri loi, yli kiiltävien kypäreitten; sill' ei vieronut hän vihamiellä Menoition poikaa ennenkään, asemiesnä hän kons' eli aimon Akhilleun; siksi nyt sallinut ei, hänest' ett' ois saalihin saaneet Troian koirat, vaan avuks ääreen kumppanit kiihti.
Välkkyi tappava vaski, ja urhojen pää Agamemnon vainoten turmana riensi ja kiihtäen huus väkeänsä, Kuin tuli turmiokas menoss' on läpi sankean metsän, 155 liekkejä vyöryttää joka suuntaan tuulien pyörteet, sortaa juuriltaan tiheikköä valkean valta: noinpa nyt kaatoi myös Agamemnon, Atreun poika, Troian kansaa karkkoavaa, välimaillapa taiston tyhjiä vaunuja vei rämisyttäin valjakot vauhkot kaivaten ohjaajaa uromielt' urot maassa jo uinui, raatelulintujen riemuna, ei polo-puolisojensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät