Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Puuskuttain povi huokui vain, hiki virtasi runsas ruumiist' ylt'yli uhkuen, siin' ei henkäysaikaa ollut hetkeäkään, hätä yltyi vain hädän ylle. Muusat, mainitkaa, asujattaret ylhän Olympon, kuinka nyt tuiskattiin tuli ensin akhaijien haaksiin.
Sun pääsi ruumiist' silposit se kummitella voi se mieless' heillä öin ja päivin painaa ja veres' kostoo lakkaamatta huutaa kautt' ikuisehen lain Jumalan.»
Levähtäköön siipesi, Minne käykin kulkusi, Oikeaan tai vasempahan, Taivaasen tai Manalahan. Tule murhaas kostamaan, Surmaas ennen aikojaan; Kaikk' jo haihduit ruumiist' eri, Käskys vielä kuulee veri. Astunnan kun kuulet taas, Minkä viimeks' kuulit maass'; Sen kun näet, niin viimeiseksi Sammuvainen silmäs keksi.
Vaan sotarinta kun toist' oli vastaan sankkana, Troian kansa ja myös Lykian sekä myrmidonit ja akhaijit, 564 sankarin ruumiist' ottelemaan he jo iskivät yhteen huudoin hirmuisin; kovin kalskuivat asevasket. Zeus yön kaameuteen rajun taistelon varjosi, jotta tuimemmin tuho löis pojast' armaast' ottelijoita.
ELISABETH. Tahdotko tietää? RICHARD. Sydämmestän' aivan ELISABETH. Veljeinsä murhaajalla laita hälle Verinen sydänpari; niihin uurra Edward ja York; jos hän siit' itkuun heltyy, Niin tuo, kuin isällesi Margareeta Rutlandin veriin kastetun toi liinan, Sinäkin hälle liina, joka, sano, Veljeinsä ruumiist' imi rusonesteen, Se anna hälle kuiveeks silmiensä.
Vaan koko päivän muill' oli tuima ja riehuva taisto taukoamatta, ja ponnistus, hiki ehtymätönpä paksuun tahmaan sai jalat kaikkien, pohkiot, polvet, sai kädet, silmätkin, kun Akhilleun kumppanin kuulun ruumiist' otteli vimmoissaan päin joukkoa joukko.
Ruumiist' eip' ole Patroklon niin mull' iso huoli, lintuja kohta mi ruokkiva lie sekä koiria Troian, kuin sitä pelkään, ett' oma pääni jo ois sekä sunkin kohluja kärsivä, kaikki kun taajaan taistelon pilveen kietoo Hektor, vaan tuho tuimapa meitä nyt uhkaa. Huuda jo varjelemaan valioimpia, jos kuka kuulee."
Karkkosi turviin kumppanien Adamas tuhon alta; vaan tuli vainoten Meriones sekä tuiskasi peitsen vatsanpohjuksiin, hävyn seutuun, joss' ylen julmat kurjien kuolollisten on kärsiä ailuet Areen; siihen hänt' ase iski; ja kaatui mies kera peitsen sätkyttäin kuin sonni, jot' uljaat paimenet vuorten nurmistoilt' alas tuo väkivoimin, pantuna nuoraan: noin satutettuna hän tovin sätki ja potki, mut ääreen sankari Meriones pian ehti ja tempasi peitsen ruumiist' irti, ja yö valotonpa jo varjosi silmät.
Thessalian karju Noin vaahtea ei vala. CHARMIANA. Hautamajaan Sulkeukaa, kuolon sana hälle pankaa. Niin tuskaillen ei sielu ruumiist' erii, Kuin suuruus itsestään. CLEOPATRA. Pois hautamajaan! Joudu! Tuo tieto mulle, miten hän sen kestää. Kahdestoista kohtaus. Paikka sama. Toinen huone. ANTONIUS. Mua erotatko, Eros? EROS. Kyllä, herra.
Green ja Bushy, En tahdo sielujanne kiduttaa Kosk' ovat ruumiist' eriävät kohta Paheksimalla kurjaa elämäänne: Se armotonta ois; mut käsistäni Verenne pestäkseni, tahdon tässä Selittää julki kuolemanne syyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät