Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. huhtikuuta 2025
Oi, sinä maailman mahtava luoja, Onnen ja riemujen laupias tuoja, Eikö sun voimasi keinoja sois, Jotka mun rintahan' lohtua lois! Luoksesi käännyn ma, onneton impi, Ollos sä mulle jo armollisempi! Oi, jos sun miel' alas heltyä vois, Kylläpä toivoni täyttyvä ois! *Anni, Andrei.* Andrei. Anni! Miksi itket sinä, miksi antaut epätoivoon? Luuletko asian siten paranevan? Ei suinkaan?
ja nähdessään, miten ihmisyys katuvieriä kerjäten kulki, mut vääryys välkkyvin vaunuin vaan niin pöyhkänä ajeli julki; niin silloin myrskyä toivoi se, ett' ukkosen jumala nostais ja tulehen kirkot ja linnat löis ja varkahat, konnat kostais. Mut taivahan rantoja tarkastain se tornissa välkkyä sai vaan toki kerran pimeä pilvi nous ja yöhön kaarsi taivaan.
Etkö sitten, ihmisrinta, riemuitsisi hänestä, Joka sydämeesi tehdä tahtoo kukkaiskylvöä? Hänestä, jok' uuden valon, kevätvalon sieluus lois' Iki-onnen, rauhan antais, tyyntää kaikki myrskyt vois? Avaa sydämesi hälle, avaa elos keväässä! Hänessä on sulle kaikki; totuus, tie ja elämä! Avaa sydämesi hälle! Hän on sielun puhdistus, Hänest' eloos, rientoihisi virtaa voima, siuna'us!
Ma haluaisin elää elämän rikkaan, oikean ja pitää palkkanani myös loppukuolon oikean. Vain tyhjä reikä ilmaan jäis muistokseni miekkoisen. Ja senkin vähitellen löis ajan aallot umpehen. Ma haluaisin kerta pois kadotaksein nukahtaa. Oi miks en porsas, pässi tai kurja hiiri olla saa! Niin katson lauluuni entiseen kuin puolioutohon ihmiseen.
Huusi nyt Antilokhos, noin kiihtäen orheja taaton: "Hei, hevot, laukatkaa tekin, menkää, min jalat jaksaa! En kera valjakon tuon toki kilpaan vaadi, jot' ohjaa urhea Tydeun poika, Athenepa itse nyt antaa vauhtia sille ja suo hänen voittaa kunnian kuulun; vaan hevot juoskaa kiinni te ainakin Atreun poian, älkää jääpykö jälkeen, jott' ei löis häpeällä Aitha, mi tamma on vain.
Ken äkist' aikoo suuren liekin saada, Hän heikost' oljest' alkaa. Mitä roskaa Ja romua on Rooma, että sitä Voi halvaks viriks käyttää, joka loiston Lois tuohon Caesar-riepuun. Mutta voi! Mihinkä minut saatoit? Kenties puhun Nyt nöyrän orjan kuullen; silloin varmaan Tilille käydä saan. Vaan, mull' on miekka, Ja vaarat ne on joutavia mulle.
Nukkui taivahiset sekä valjakonhaltiat urhot yön yli, yksin Zeus sulon uupunut ei unen valtaan, aatteli aattelemistaan vain, miten saisi Akhilleus kunnian, vaan tuho löis monet luona akhaijien laivain.
Oi jyrinän jumala! joka kostat väärän valan, mä valmis olen huutamaan sun vasamaas, että iskis se tänne ja tämän kauniin kavaltajan maahan löis. Vaan ei! Hän seisköön rauhassa, mutta lainaa mulle jalon kotkas siivet, että lentäisin tästä pyörryttävään kaukaisuuteen. MARTTI. Mikä on tahtonne, herra parooni? MAUNO. Sen kuulet kohta. YRJ
Hiljaisuuden vuotehell' on hyvä maailman jälkeen, on hyvä nukkua sun, on, sydän rauhaton, sun. Pitkä ja tumma ja kylmä on ilta ja kylmät on tähdet, kaikkeus kylmyyttään iltahan henkäelee. Syksyn kuivat lehdet ikkunaruutua vastaan illassa vain kahisee muuten niin äänetönt' on, että ma voisin kuulla kuin tähdet taivahan kääntyy, jollei äänehen niin rinnassa lois sydämein.
Ottakaamme Mikosta vaari, Mikosta vaari. TIMO. Ottakaamme niin. Mutta siihen pitäis sitten myöskin yhdistää tuo Mikon toinen virka, jos uusi elämämme leiville löis. Minä kyllä tiedän, että kissa pistetään nahkahihaan ja koira nelikkotynnöriin, jos heistä kunnon tavalla pohdin otat, mutta siinä tarvitaan vielä monta muutakin viisautta. Ja se virka pidetään vähän niinkuin häpeällisenä.
Päivän Sana
Muut Etsivät