Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Mut taistoa tuimaa taukoamatt' yhä seurasivat Zeun loistavat silmät; tarkkasi taistelijoita ja mielessänsä hän mietti surmaa Patroklon, ajatellen toisa ja toisa, taistoon valtahiseen joko vaivuttaa hänet kohta loistava Hektor aimon sais Sarpedonin ääreen vaskellaan terävällä ja riistää hält' asun uljaan, vai tuhon ankaran oisko hän iskevä viel' useampiin.
Näät nepä vaikeat suistaa kuolollisten on ohjaajain, niit' yksin Akhilleus hallita voi, emo jonka on joukkoa kuolematonten. Vaan Menelaos tuolla jo, urhea Atreun poika, suojana Patroklon kaas iliolaisia parhaan, Panthoon löi pojan, Euforbon, rajun rynnäkön esti." Virkki ja astui taas väkitöisen taistelon keskeen. Vaan mure Hektorin mieltä jo murteli musta ja raskas.
Noin Patroklon luona nyt Zeus hevot saatti ja miehet nuo kovat kärsimähän sinä päivänä. Tietämätönpä kumppanin kuolost' aimo Akhilleus viel' oli tyyten, sillä he ottelivat nyt laivoist' eempänä tuolla Troian muurien alla. Hän siell' ei ystävän luullut sortuvan surmaan, vaan taas saapuvan, porttien luokse tien pysähyttyä.
Pilviennostaja Zeus näin vastasi hälle ja lausui: "Huomenn' urhoja Argos-maan useampia nähnet, Here, valtiatar vakasilmä, jos on halu nähdä, surmaan sortelevan Kronossynnyn, valtojen vallan. Ennen taistelemast' ei taukoa hirveä Hektor, kuin ylös karkaa laivoiltaan taas nopsa Akhilleus päivän tultua tuon, jona tuimin taistelon tungos saartaa kaadetun Patroklon liki keuloja laivain.
Vimmastuin hänen surmastaan jalo Asteropaios ryntäsi tuimana taistelemaan kera danaolaisten; mutt' ei auttanut ryntäys, sill' oli kilpinen seinä suojana Patroklon, päin uhkasi urhojen peitset.
Vaan sinä mielinyt et, Zeun-heimoinen Menelaos, miehiä Antilokhon hädän ahdingossa nyt auttaa, kun kovin kaipaamaan jäi kumppaniaan pylolaiset, vaan Thrasymedeen varjelemaan sinä vannotit heitä, itsepä taas Patroklon luo palataksesi käännyit, Aiaan kummankin jopa näit sekä joutuen virkoit: "Aimon Akhilleun luo, tykö nopsien laivojen, laitoin Antilokhon sananviejänä, vaan en nyt heti luule sankarin saapuvan, Hektorin työst' iso vimma jos onkin: ei asehitta hän ahdistaa voi miehiä Troian.
Virkki ja heidät vei katon alle jo aimo Akhilleus, tarjosi kullekin istuimen punapurppura-verhon, joutuen kääntyi Patroklon, liki seisovan, puoleen: "Pöytään astia tuo avarampi, Menoition poika, viiniä vahvemmin pane, kullekin täyttäös malja, ystävät rakkaimmat näet astui kattoni alle." Virkki, ja Patroklos asekumppanin käskyä kuuli.
Se olisi juuri samaa, kuin jos Patroklon kuolon pyyhkisi pois Iliadista.
Kuin härän uljaan lyö, punakarvan, leijona maahan, karjaa raatelemaan karatessaan sorkkuvasäärtä, härkäpä kuollessaan pedon hampaiss' ähkyvi vimmoin: lyömänä Patroklon Lykian lujakilpien päämies puuskui vimmaa vielä ja huus sotakumppaniansa: "Glaukos, urhojen oivin, nyt sinun olla on tarpeen kestävä keihäsmies sekä sankari rohkearinta. Nyt halus olkoon taisto ja tappo, jos mies olet uljas.
Päivän Sana
Muut Etsivät