Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Tyyntä rauhaa taivahilta Herra vaaroillemme suo. Minä yksin vaan oon tässä, Rauhaa syömmessäin ei vielä. Impeni, oi miks' oot siellä Kaukana niin luotani! Sinisilmiäis jos kerran, Kerran vielä, nähdä saisin, Kaikki muut mä unhottaisin, En sinua, en maatani! rt MYRSKY-Y
En sunkaan vertojasi. Savuna haihtuu autuus kulta! Kaikk' ilmestykset suuret multa Pilaapi kuivan imarrus! WAGNER. Anteeksi! kuulin teidän deklamoivan Kai kreikkalaista murhenäytelmää? Ma soisin oppivan' sen taidon oivan, Se nykypäivin hyödyttää. Oon kuullut liekö totta siltä? Ett' oppimist' on papin aktööriltä. FAUST. Miks ei, jos pappi on komediantti, Kutenka käykin ehkä toisinaan.
Vihdoin Aatu kavaluuden keksi; Silmin säkenöivin pimeässä, Vaahto suussa, huus' hän: "Jumal' auta! Roistoja jos joitakin oon nähnyt, Rosvoin veljiänsä ryöstävän ja Petoin lapsensydämmiä syövän; Mutta Anton työt' ei kukaan tehnyt." Lausui näin, ja viejän sydämmehen Sinkoi surman veitsi lausujalta. Joulu-ilta.
Ma kuuluin lampaisiin tuon karjan pyhän, Dominikus jot' ohjaa tiellä sillä, mi hyvin höystää, jos ei joudu harhaan. Tää lähin oikealla mulle veli ja mestar' oli, Kölnin Albert; minä taas itse Tomas oon Aquinolainen. Jos muutkin tahdot tulla tuntemahan, sanaini mukaan siirtyköön sun silmäs tät' autuasta piiriämme pitkin.
Jussi huono huokaiseksen, Murehella muistelevi; "Sitä oon pahoilla mielin, Katselen katua pitkin, Kun ei kirja kelvannunna, Vaikk' ol' suomi suorin pantu, Savon selvillä sanoilla; Pois pihalle potkittihin, Sylki päälle sytkättihin." Tuohon virkki virkaheitto, Venskan veijari vetäisi: "Kuules ukko, kun sanelen Jutustasi Suomen Jussi!
Arezzon maassa miekkamiest' oon nähnyt ja sotarosvoja ja kulkureita, myös turnajaisten, aseleikin menot, soidessa torven, rummun, kirkonkellon tai linnan merkkitulten loimottaissa, tapahan kotoiseen tai muukalaiseen; en nähnyt ratsaita, en jalkamiestä humussa moisen huilun viel', en laivaa, mi tähteä tai maata etsii. Eespäin pirujen kymmenparven kanssa käytiin. Mi saatto!
Sa muista, kuinka heiteessäni kaadoit Mun Tewksburyssa: kammo siis ja kuole! Aluva Henrikin sua rohkaa, Richmond. Muista Mua ja Toweria; kammo ja kuole! Ma Henrik kuudes oon: kammo ja kuole! Henrik, jok' ennusti sun päähäs kruunun, Unessa rohkaa sua: elä ja heidi! Ma, jonka hengilt' inha viini huuhtoi, Poloinen Clarence, jonka vilppis petti! Huomenna taistelussa mua muista!
Aikaa ennenkun sun nähdä sain, Kultasein, mua hurmas lemmen voima; Pilvein tuolla puolen kotonain Minua lempi vaimo jumaloima. Rikkahamp' ol' rinta sen kuin sun, Suudelmans' ol' kahta ihanampi; Taivaan-väljä helmans', eikä mun Helman' yhtään tuota ahtahampi. Oi, kuink' usein johtuu muistihin Armas isänmaa ja vaimo sorja! Mitä vapaudessa lemmitsin, Lemmin vielä, vaikk' oon mullan orja.
KOJO. Lehti kun liehuvi puussa ja ruoho kun roikkavi maassa, Meelle kun haiskahtaa metsät ja kun lintuset laulaa, Ennen ma paimenn' oon kun joski ma toimia saisin Myötäänsä kotona, virua pyhät laiskana aivan.
Menimme häntä houkuttelemaan pois, vaikka vanha kokemus oli tarpeeksi usein sen turhaksi vaivaksi osoittanut. En lähe ... en ensinkään ... nyt sitä vasta ryypätäännii. Vippoo mulle viis' markkoo. Elä huoli juoda enää ... joko sitten olet kaikki rahasi tuhlannut? Jokoko? Jo kai oon, koskei oo kuin viiskymmentä penniä... kyyppari hoi, pullo olutta!
Päivän Sana
Muut Etsivät