United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja vaunut Otavaisen, joill' on tilaa yöt päivät vierrä meidän taivahalla, niin ettei katoo ne, jos vehmar kääntyy. Kuvailkaa vielä sarven suu, jok' alkaa kärjestä akselin, min ympär' kiertää ens taivas; vielä, että muodostuneet nää sielut kahdeks tähtimerkiks oisi, tapahan Minoon tyttären, kun tunsi tää jäsenissään kuolon kylmän väreet;
Aiwan on asian kanta Sillä lailla, lapsukaiset: Minä sen todeksi tiedän, Jok' olen itseki ollut Taipuwa tähän tapahan, Saanut semmoiset wahingot: Terweys on turmeltuna, Kaikki rikkaus kadonna, Arwoni alentununna; Matti taskussa makaapi, Tuskat turkkini powessa, Ristit, waiwat rinnassani. Wielä suututin sukuni, Esiwaltani wihoitin; Näytin itseni olewan Irwihampaille iloksi, Hywänsuowille suruksi."
Kaikki luonto kauhistuupi Kuolon tullessa tupahan, Hellä luonto hämmästyypi Tuohon tuimahan tapahan, Kun ei malta vanhemmilla Yksin lastensa ylitse, Eikä puolta puolisolta Toisen puolesta puhua; Ei ole lapsilla lakia, Viepi vanhemmat molemmat, Syöpi kuolema kumohon. Tämän Aatami aloitti, Luoja lopun tietäneepi, Aatami isä imeisten, Eeva äiti ensimmäinen.
Ja vaunut Otavaisen, joill' on tilaa yöt päivät vierrä meidän taivahalla, niin ettei katoo ne, jos vehmar kääntyy. Kuvailkaa vielä sarven suu, jok' alkaa kärjestä akselin, min ympär' kiertää ens taivas; vielä, että muodostuneet nää sielut kahdeks tähtimerkiks oisi, tapahan Minoon tyttären, kun tunsi tää jäsenissään kuolon kylmän väreet;
Kuin ovat viekkahat viriät Omin mielin ottamahan Talonpoikien evästä! Sitte kun tulin kotia, Heti sai kylässä tietää Akkani saman asian, Josta akka aika lailla Minua torui tolvanaksi. Vaan nyt konstin mä kotona Saatan vielä viisahammin Tehä toisehen tapahan.» Ottipa kissan kiiruhusti, Tarttuupi takajaloista, Siinä hirtti hiiren syöjän, Pani pirtin lämmitessä Leivän sisähän leviän.
Kun päivä oli päättynyt, luon' iltavalkean Stool-ukon kanssa istuin nyt totuttuun tapahan. Iloiltiin, pilaa laskettiin, niin Viapori mainittiin. Ma mainitsin sen nimen vaan mut ilo loppuikin: "Oletko nähnyt milloinkaan linnoitust' Ehrnsvärdin, Gibraltaria Pohjolan?" Hän synkän alkoi kertoman: "Se silmää ulapalle päin graniittikatseillaan, ja Kustaanmiekkaans' ylentäin se uhkaa: tules vaan!
Klingsporia moititahan, missä tapaa toinen toisen. Sotamarski, sotamarski, haastamist' ei enää muuta: häpeä, kun, urhot kehtaa mokomasta piestä suuta.» Taas luona takkavalkean ma istuin illansuun Stool-ukon kanssa, tapahan jo ammoin totuttuun. Juteltiin, pilaa laskettiin, niin Viapori mainittiin.
Maailman makia seura, Tapa vanha tarttuvainen, Jot'ei arvata alusta, Saapi semmoiset vahingot. Vähän jälkeenpäin valittaa samassa runossa itsestänsäkin, sanoen: Aivan on asian laita Sillä lailla, lapsukaiset; Minä sen toeksi tieän, Kun olen itsekin ollut Taipuva tähän tapahan, Saanut semmoiset vahingot: Terveys on turmeltuna, Kaikki rikkaus laonnut, Matti taskussa makaapi.
MENENIUS. Heit' älkää härnätkö; Tapahan sääntykää ja ottakaatte Edeltäjäinne lailla arvo vastaan Laillista tietä. CORIOLANUS. Punehtuen varmaan Tät' osaa näyttelen; tuon oikeuden Pois kansalt' ottaa saisi. BRUTUS. Kuulittenko? CORIOLANUS. Kehua: »sen ja sen tein», haavojani Eheitä näyttää, joita peittää tulis, Ikäänkuin heidän ääntens' ostohinnaks Vaan olisin ne saanut! MENENIUS. Myöntykää.