United States or Tonga ? Vote for the TOP Country of the Week !
Köyhä oon raukka, kurja kohtalo, päivällä tanssin ja iloitsen, öisin ma itken ja huokailen. Niin öisin itken, huokailen, vaan nyt mä nauran tanssien. Esirippu. KOLMAS N
Oi sa oikukas, sa rakas tyttö, sano mulle, mitä oon ma tehnyt, että tuomitset mun tähän piinaan, että annetun sa sanas rikoit? Iltasella eilen armahasti käsiäni puristellen kuiskit: »Niin, ma tulen aamun koittehessa, tulen, ystäväni, aivan varmaan » Raollensa oveni ma jätin, koettelin ensin saranoita, iloitsin, kun narisseet ne eivät. Mikä odotuksen yö on mennyt! Joka neljänneksen kulun laskin.
On joskus painostanut kovinkin. jatkaen. Velvollisuudet raskaat, joille palttua kernaasti antaisit, jos kävis vain se päinsä Viisainta, jos kieles talttua vois heti! Hoitanut oon asiain; Guldstadin puoleen kääntyen. ens kuussa menot kovin lisääntyvät; kun menee naimisiin, niin saahan vaimon iloisesti. Sinertyy nuoruutesi taivaat syvät, tuo oli sävel laulu-aikas aimon!
Piirissä kolmannessa oon, miss' sade kirottu, kylmä, ikirankka lankee: se laatuaan ei koskaan muuksi muuta. Pimeyden halki sinkoo rakeet suuret, samea vesi, hyinen hyhmä siellä, maa märkä haisee tuosta inhuudesta. Ja Kerberus, tuo epäsaalas julma, ja kolmi-kurkku, koiran lailla haukkuu päin ihmisiä sinne uppoovia.
Ah, hiekkajyvä, aaltonen, nyt oitis olisin, tuoll' ystävänä yhtyisin ma aamukarkeloon, ja vähään tyytyin vierähtäisin jälleen hietikkoon! Mut ihmislaps oon, pitkät pyyteet tunnen ihmisen, kun poiss' on, poissa kohta näky kultainen. Paimenen laulu. Kun rannalle karjani aamulla vein, minä laulun laatia tahdoin, ja laululla luontoa ylistää.
Voi Herra! Kuinka moinen mies Kaikk' aattelee ja kaikki ties! Hänen eessään seison häveten Ja vastaan vainen jaa tai en. Oon tuhma tyttö parka mie; Miks' minuun mieltynyt hän lie? Metsä ja vuorenluola. Ylhäinen henki, annoit mulle kaikki, Mit' anoelin: oot mulle näyttänyt Sä kasvos leimuvaiset; etkä suotta, sillä Soit suuren luontos mulle valtakunnaks, Soit voimaa tutaksein ja nauttiaksein tuota.
Näillä oon nitoa saanut, Sommitella, suunnitella Mitä mielehen jolahti, Mitä lensi luonnolleni. Sill' ei ole siivolliset Nää runot rumannäköiset: Mikä on harmista haettu, Murehista muiston saanut, Mikä virkettu vihasta, Juovuksista juohon saanut, Tunnon tuskista kyhätty.
Ja kolmanneks hän oli noussut pöydästä Ja maljallansa koskenut Veljensä maljahan ja silloin lausunut: "Sun muistoksesi maljan juon, Sä Wolmar ruhtinas, sä, jonka käsistä Oon orjatartain perivä." Samana yönä majalla Miljutinin Oil seisahtunut aseissaan Ratsastaja, se oli Wolmar ruhtinan Juur uskollisin palvelia.
Mit' on mulla tehtävätä? Ovellako väikyt tätä Kuulemassa? Katsos vaan, Ethän sairaaks joudakaan, Kun on prinssi vierahana. Mene, makaa nukkuvana! *Florinna*. Armonne, oon terve aivan. *Kuningatar*. Viekastelet! Salaat vaivan. Tahdot pettää. *Kuningas*.
Ja nuori mies hän lausui: "Oon paljon kysellynnä, Niin monta kysymystä Oon tehnyt kuin on talven Ja kesän hetkee siitä Kun sain sun viimein nähdä; Ja kummun päällä kuu on Jo noussut taivahalle, Ja ilta kiiruhtaapi, Ja vielä kyseleisin." Hymyillen virkkoi neiti: "Oon paljon vastaellut, Niin monasti sen tehnyt Kuin ruhtinani armo On mulle ilon suonut.