Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Keskellä seuraa näki hän ryöstetyt vaatteensa ja sai käskyn ottaa ne takaisin. Häneltä kysyttiin, mitä muuta hän kaipasi, ja sitä myöten kuin hän luetteli, annettiin jokainen kalu takaisin. Paria pientä turkkilaista hopearahaa tietysti ei kuitenkaan löydetty; ne olivat muka luultavasti ensihäiriössä pudonneet maahan ja hävinneet hietikkoon.
Tuo viisas eläin oli jo niin oppinut, ett'ei se makaavaa karhua haukkunut, ennenkuin olin ampunut. Metsästysinnosta vapisi Pollen koko ruumis, kun se hiljalleen hiipien soi minun mennä ohitsensa. Vähän matkaa kulettuani näin karhun 40:nen askeleen päässä. Hietikkoon oli se kaivanut kuopan ja osa päätä ja selkää näkyi selvästi. Minusta näytti kuin sen minuun päin oleva silmä olisi ollut auki.
Vaan sekin peljästyy, kun korkean Zeun tuli iskee, kun jyly hirmuinen käy raikuen korkeudessa." Virkki ja vaskitetun veti peitsen penkerehestä. Siihen jäi virumaan hänen hengeti iskemänänsä hietikkoon uros; huuhtoen veet ohi virtasi tummat. Parveillen kalat, ankeriaat liki liikkua alkoi, kalvaen, ahmien ahnein suin munuaisien rasvaa.
Mutta muuten he olivat olevinaan sulho ja morsian illan tyynessä; Tellervo istui rannan ruohokolla ja Aallotar nojasihe kyynärpäin hietikkoon, ja molemmat kertoivat satuja vuorotellen.
Helppo on arvata Beduinein harmi siitä, ettei tämäkin ollut saanut "maahan pudota ja hietikkoon hävitä". Kalujen takaisinsaamisessa oli sangen suurena apuna Beduinein kateus, niin etteivät ne, joiden saalis oli tietty ja siis pois-annettava, sallineet toistenkaan osaksi tulleitten ja kätköön pistettyin tavarain jäädä salaan.
Nauru helähti juuri kirkkaimmillaan »Laineen» perästä, kun vauhti äkkiä pysähtyi, vene töksähti, heilahti ja tarttui hietikkoon kiinni. Kone iski takaisinpäin, mutta turhaan. Vene oli seisahtunut eikä hievahtanut paikoiltaan. Virta painoi sitä yhä kiinteämmästi pehmoiseen pohjaan, se oli lujassa kuin juotettu. Siinä istui rahvas ällistyneenä ja ääneti. Kaikki katsoivat perämieheen hämillään.
Hän katseli hävityksen jälkeä ja kuin raivostunut syöksyi sitten Heikin ja Mikon jälkeen. Hän tapasi Mikon, tuuppasi hänet siimalleen hietikkoon ja leipoi siihen miestä, joka rääkyi pahasti. Teetkö vasta ilkeyttä? uteli Liisa ja vannotti moneen kertaan poikaa, joka vannoi, mitä vain Liisa vannotti. No sillä puhein pääset, vaan varo vasta tekemästä! Itkeä nyhertäen lähti Mikko kävelemään.
Ah, hiekkajyvä, aaltonen, nyt oitis olisin, tuoll' ystävänä yhtyisin ma aamukarkeloon, ja vähään tyytyin vierähtäisin jälleen hietikkoon! Mut ihmislaps oon, pitkät pyyteet tunnen ihmisen, kun poiss' on, poissa kohta näky kultainen. Paimenen laulu. Kun rannalle karjani aamulla vein, minä laulun laatia tahdoin, ja laululla luontoa ylistää.
Päivän Sana
Muut Etsivät