Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
»Anna nyt asian olla, äläkä sano mitään, niin on viisainta. Mutta kun he ovat tulleet takaisin, kas silloin he saavat nähdä toista!» Kun he olivat ehtineet tehdä tämän sopimuksen, astui Frits huoneeseen. Hän oli ollut kylässä puhelemassa hetkisen lukkarin Dorotean kanssa alhaalla vanhan seljapuun luona.
Ei isommissa summissa myötynä, mutta annoinhan minä usein pienille ostajille. Minusta olisi viisainta että möisi enemmältä yhteen paikkaan eikä riputtelisi vähitellen sinne ja tänne. Emäntä aikoi korjata kupit pois pöydältä, mutta Auvinen esitteli, että Aliinallekin annettaisiin kahvia. Mitäpä häneen lasten tarvitsee totutella, vastusteli emäntä. Annetaan nyt, houkutteli Auvinen.
Kaikkein viisainta tietysti olisi ollut, jos hän nyt olisi jättänyt nämä villit ihmiset oman onnensa nojaan; mutta hän oli pienestä pojasta asti oppinut halveksimaan vaaroja, ja hänessä paloi nuoruuden kiihkeä uteliaisuus.
Ja vaikkei hän minua suinkaan ollut pilkkosen pimeässä tuntenut siksi vatsaansa valittavaksi umpisokeaksi ukoksi, joka vähän ennen oli ulos lähtenyt, oli meidän kuitenkin viisainta kaiken varalta laittautua mahdollisimman kauas talosta.
Kymmenen päivän perästä palasi Teuthile takaisin Espanjalaisten leiriin, tällä kertaa sillä jyrkällä vastauksella Cortezille, ett'ei hän koskaan voisi toivoa saavansa lupaa tulla Mexikon pääkaupunkiin ja että kaikkein viisainta häneltä olisi palata takaisin hallitsijansa luo ja viedä saamansa lahjat Montezuman terveisinä mukanaan.
Hän oli niinkuin Séguinkin neljänkymmenen yhden vuotias, Valentine lähenteli kolmeakymmentä kuutta; eikö nyt ollut se ikä, jolloin etsitään lepoa ja jolloin on viisainta ajatella yhtä niistä kestävimmistä ja lujimmista siteistä, joita maailma sallii? Niin Valentine kuin muutkin.
BERENICE: Puuttuu vaan roomalaisen miehen vala. Kuitenkin, sinä tiedät, että Rooman kansa vihaa sinua. Augustaksi teen sinut vasta kun on kaikki varmaa. BERENICE: Viisainta saattaa niin olla. Kuitenkin, missä ei mikään silmä meitä näe AULUS CAECINA: Oo, Berenice! Sinua syleillessä on kuin jo syleilisin Rooman valtaa. He tekevät kapinaa minua vastaan! He nauravat vasten silmiäni!
Hänen täytyi saada aikaa, rauhassa kootakseen itsensä, että sitten voisi tyynesti harkita mikä on viisainta ja parasta tahi ainakin viisaampaa kuin syöstä naimisiin kenen kanssa tahansa. Minä lainasin nimeni, ettei hän tekisi vielä suurempaa tyhmyyttä.»
Toinen ylioppilaisten laulu. He ovat veljet lystimäiset Nuo Suomen ylioppilaat, On ilmat lämmit eteläiset, Vaan pohjoiset on raittiimmat. Niin suru vieköön vennokkaiset Vaan riemuin laulaa oppilaiset, He laulaa. On oppi, mit'ei kirjat voita: Kun nuori oot, oo riemuisa. Se hulluks kutsuu kirjakoita, Vaikk' viisaampi ois viisainta.
Glaukus rakastaa häntä», Nydia puheli itsekseen. »Ja onko hän», hän äkkiä kysäsi, »onko hän useinkin käynyt hänen luonaan?» »Ei koskaan tähän asti», orja vastasi. »Ja mikäli huhuissa on perää, olisi ollut viisainta nytkin olla menemättä. Mutta hän, minun emäntä parkani, ei välitä juoruista. Vestibulum-jutut eivät kuulu peristyleen.» »Ei milloinkaan ennen!» Nydia toisti. »Oletko siitä varma?»
Päivän Sana
Muut Etsivät