Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Kaikkihan silloin sanoisivat, että meidän talo on niin köyhä, ettei jakseta enää palvelijoita pitää, vaan täytyy talon tyttärien käydä karjalla. Se on minusta hyvin vähäinen häpeä, jos ei isompia olisi, sanoi emäntä. Pahemmin pelkään sitä, että jos terveys turmeltuu. Onpa siinä sekin, sanoi Auvinen lyhyesti, jääden kuulostamaan.
On siinä niin paljon puuhaa, ja mitäpä nuo tuolla viisastunee, sanoi Auvinen aikomuksessa pysyä lujana. Kyllä siltä puuhalta talona pysyy jos pysyäkseen, sanoi Hälinen. Ja jos siellä ei silminnähtävästi viisastunekaan, niin ainakin oppii, ja oppi on viisauden pohja.
Kun se koulu olisi vähän toisenlainen, vaan ne ovat sen sotkeneet ja velloneet semmoiseksi, etten minä pidä koko koulusta, ilmaisi Auvinen syynsä. Minkälaiseksi ne ovat sen sotkeneet ja velloneet? kysyi Hälinen. Niin että tytöt ja pojat ovat sekaisin. Mitenkäs niiden pitäisi olla? Tytöt tyttöin puolella ja pojat poikien. Vähänpä sinä tunnet kouluasioita, ihmetteli Hälinen.
Silloinpa ei ruveta valmista repimään, teki emäntä päätöksen. Saat vaan myödä minun osani muille. Antaisit panna uuden, sanoi Auvinen vähän pettyneenä. Kuka sitä ostaakaan. Vappu tuli tämän kuultuaan nypelöimään vaatetta tarkemmin ja hieman kainosti sanoi: Kun olisi rahaa, niin minä ostaisin. Vappuhan sen kyllä saattaa ostaa, alkoi emäntä kehoittaa.
Sehän on opetukselle eduksi, kun saapi jakaa edistyneemmät erilleen ja opettaa kahdessa osastossa. Yhdessähän ne ovat siinäkin tytöt ja pojat, jos ei ole kuin yksi opettaja. Jos sinulla ei ole sen suurempia syitä ja esteitä, niin minä enon puolesta sanon Aliinalle, että kyllä saat mennä. Auvinen laski nauruksi ja sanoi: Menköön sitten, jos vain äitinsä laskee.
Kävitkö sinä äsken navetassa? Aliina ei vastannut mitään. Taisithan sinä käydä, jatkoi Auvinen naurahdellen. Minä vain vähän huomasin, kun tuo Vapun heikale ryösti minulta rukkaset, niin minäpä otin kiinni. Vaan ei puhuta siitä kellekään. He ehtivät jo tuparakennuksen kynnykselle, sillä Aliina kulki kiireesti edeltä. Pianpa Aliina saikin tulemaan, sanoi emäntä, kun he astuivat tupaan.
Enpähän muistanut sanoa, ettei kanna niitä harvoja verkkoja, sanoi Auvinen ja riensi pala suussa perästä. Portailla tavoitti hän Vapun ja neuvoi sille hiljaa, mistä kohdasta löytää mitäkin. Sanottuansa palasi hän ateriaansa jatkamaan, mutta suoritti sen pian ja lähti rantaan. Lapset tulivat marjasta ja toivat vähiä löytöjään äidilleenkin maisteltavaksi.
Joutaahan nyt, sanoi Auvinen tuupaten takkinsa pielustaa kiinnemmäksi, se kun pyrki aukenemaan. Laiva viheltää tuikautti lyhyet hyvästinsä ja alkoi jatkaa matkaansa. Auvinen katseli laivan menoa, kunnes laiturille jääneet vaimot olivat menneet ulommaksi, lähti sitten nousemaan pihaan, mutta pistäytyi kumminkin vielä rannalla olevaan verkkohuoneeseen, jonka nurkkaan kätki jotain poveltaan.
Jonkun ajan perästä hän jo kysäisi, miten asia on ajateltu. Ei se ole vielä mitenkään, sanoi Auvinen. Kunhan käyn ensin tuolla kirkolla päin. Ei toki pitäisi isän puhua siitä minun kouluunmenostani ja muusta, houkutteli Aliina. Minä vähät siitä koko karjakkokoulusta, muuta minä ajattelen. Semmoistako se olikin, ajatteli Aliina. Hän kirjoitti Iidalle pitkän, ikävän kirjeen.
Sieltä hän käveli pihaan, jossa oli kotona emäntä ja yksi piika. Lapset olivat menneet pellon takaa aholta marjoja katselemaan. Terveisiä kirkosta, sanoi Auvinen leppoisella äänellä ja alkoi heittää takkiansa. Kiitoksia paljon, vastasi emäntä. Aikaisinpa nyt laiva joutuikin. Joutuihan se, kun ei tarvinnut käydä Pitkässälahdessa ja muutenkin on näin tyyni.
Päivän Sana
Muut Etsivät