Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
"En... En tiedä, uskoinko itsekään silloin vai luulinko ainoastaan... Pahan sisuni syyksi ne epäilykseni silloin panin..." "Mutta nyt uskot?" "Uskon, Jumala minua auttakoon!" Saarnamies oli hetken hiljaa, sitten hän nosti katseensa ja virkkoi: "Ja minä olin aina uskonut Heikin totiseksi kristityksi. Semmoistako olikin hänen heräämisensä! Mutta jos kuitenkin olet erehtynyt!
"Mitä? Väittääkö Matti totuuden olevan Hänen tahtoansa vastaan, sepähän kumma ajatus? Semmoistako se on Matti oppinut kotona ja koulussa?
Minkä tähden ne ovat tehneet kaupungin sinne? Minnekäs niiden olisi pitänyt se sitten tehdä? Tuonne ylös mäelle ... minä olisin tehnyt mäelle... Sinä olisit tehnyt mäelle, matki isä ja veti kädellään pitkin Ellin kasvoja. Mutta kaupunkiin tulo ei nyt Ellistä tuntunut millekään. Semmoistako se nyt olikin ... yhtä matalaa kuin kotonakin...
Isäntä ryyppää ja emäntä juo kahvia semmoistako elämää siitä tulee. En usko, että Eveliina erittäin työtä tekee, jahka hän omaan valtaansa pääsee. Kyllä isän komennon alla täytyy tehdä, mutta niin, saadaanpa nähdä » Matami lähti päivällisen toimiin, ja Pekko koetti Iiriä ilahuttaa kertomalla hänelle Helsingin uutisia sekä miten hän oli tyytyväinen oloonsa siellä.
Siellä hän saa totisen kristillisen kasvatuksen " "Totisen kristillisen kasvatuksenko!" keskeytti rouva katkeralla pilkalla. "Mitä sinä tarkoitat kristillisellä kasvatuksella? Semmoistako kuin hänelle tähän asti olet opettanut, koettaessasi häntä totuttaa raakaan leikkiisi ja konjakkiisi?
Olin vallan ihmeissäni. Semmoistako se varallisuus olikin? Vai oliko hän viime aikoina kärsinyt suurempia vahingoita? Kuinka hyvänsä, mutta siihen päätökseen tulin, ettei ainakaan Hilma vielä silloin, kun hänen luonaan kävin, tiennyt että asiat olivat olleet huonot, sillä ei hänen ajatuksensa siinä tapauksessa olisi niin yksinomaan päässeet pyörimään vaan hänen oman sairautensa ympäri.
Sai koukun peräimineen lahkeeseensa ja astui peräimen päälle ja oli lentää nokalleen. Sitten hän palasi tuvalle, niin lähelle, että voi kuulla jotakuinkin. Emman ääni kuului ylinnä, yhä kiihtyen, Kallen ja Helgan sanoessa sanottavansa säyseästi ja tyynesti. Kyllä pitää olla! Mutta siitä ei tule mitään! Vai semmoistako te täällä sittenkin olette hautoneet!
Rovastilta ja ruustinnalta pääsi iloinen nauru ja he sanoivat: »Semmoistako se nyt on?» Ja ruustinna yhä katsoessaan menijäin jälkeen sanoi: »Voi ihmettä, mutta kyllä tuossa mies tarkenee myötäänsä nostaessa ja laskiessa auraa.» Kovempaa kai tuo on työksi kuin pellon kyntäminen, sanoi rovastikin.
"Hän on kadottanut ymmärrystänsä miehensä kuoleman jälkeen sen verran, että hän tavasta hourailee tuommoisia", sanoi Lauri, mutta kylmä hiki juoksi hänen otsaltansa. "Semmoistako se vaan olikin? Olinpa joutua oikein hämille niin raskaasta puheesta", sanoi hän nähtävästi rauhoittuneena Laurin puheesta.
Hän ajatteli ja mietti usein, mistä johtui, että he, näin kohdattuaan toisensa, rakastuttuaan toinen toiseensa ja mentyään lemmenhurmassa naimisiin, yht'äkkiä taas olivat miltei yhtä tuntemattomat toinen toiselleen kuin eivät olisi koskaan toistensa aviopuolisoita olleetkaan. Ja miks'ei hän, Jeanne, kärsinyt enemmän siitä, että hänet näin oli hyljätty? Semmoistako oli elämä?
Päivän Sana
Muut Etsivät