Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
MEFISTOFELES. Mua siivost' ain' on kaikki kohdelleet. MARTTA. No, ettekös voi totta lemmiskellä? MEFISTOFELES. Hei, uskallappa naisten kanssa leikitellä! MARTTA. Ah, ette oivalla... MEFISTOFELES. Siit' oonkin pahoillain. Tok' ootte lempee ... oivallan sen vain. FAUST. Oi tunsithan, sä kultasein, Mun kohta tänne tullessani? MARGAREETA. Sen näitte ... loinhan maahan katsehein.
Vaan samako oot? joko varma olla saan? FAUST. Minä oon. Tule myötä! MARGAREETA. Ja kahleet kirvotat, Ja rintahas mua jälleen painallat. Vaan kuink' et kartakaan sä tyttö parkaa? Tietääkö kultasein, kenen kanss' hän karkaa? FAUST. Tule! Aamun tieltä jo väistyy yö. MARGAREETA. Ah, äitini kuolo mun on työ, Ma lapseni upotin. S' oli suotu mulle ja sullekin Niin sulle myös! Mutt' ootko se sie?
KERTTU. Siinä se päivän kultatähti, josta niin usein olet kysellyt. LIISA. Sen jumalallinen paiste ihmisen silmää heijasee. Tuossa isäni ja tuossa kallis kantajani. Olkaat tervehdityt! Tuossa, tiedän minä, Mannila ja hänen emäntänsä, tuossa ystävällisiä kylänmiehiä, ja tässähän armaita kasvinsisariani halailen. Olkaat tervehdityt kaikki, kaikki! Mutta missä on Tapani, kaunis kultasein?
KILPI. Vaan varovasti, Aina kultasein! Muistathan lintua kun ha'it sä. AINA. Hyvästi! En nyt enää pelkää mä! Neljästoista kohtaus. Entiset paitsi Aina. LAMPINEN. Hän onpi metsäkukka kaunihin; En moista ole nähnyt koskahan. Mutt' kyllä paikkans pitää poikakin! KILPI. Mä häntä nähdä oikein haluan!
Rakastathan minua, Minäkin rakastan siis sinua. AINA. Ei vaari! Siunatkaatte vainoojianne, Rakastakaatte vihollisianne! Niin oppinut ma olen raamatusta. Oikeinpa kuulustelet katkismusta! Pienetkin kellot hyvin heläjää. AINA. Vaan sanos, ihmisiä miksi sä Niin vihaat, vaari kultasein? KILPI. No, no! Ei nyt, vaan toiste. AINA. Sano vaan nyt jo!
Minä erkanen sinusta ja otan oikean kultasein, sinä pääset minusta ja valitset itselles sielusi heimolaisen, ja niin on meillä kullakin paras ystävämme, ja noita saa katsella päältä. Kaikki hyvin? No miksi tuumiskelen siis? He lähestyvät. Tullut on toiminnon hetki! Nyt astun esiin myrskyn vauhdilla ja puhallan tämän pahteisen ilman ympäriltämme pois.
MAURA. Kas noita vaan. TIMOTEUS. Se on tarina vaan. Mutta tarina, eikö se todeksi muuttua taida, muori kultasein? TIMOTEUS. Tarina, eikö se todeksi muuttua taida? MAURA. O jaa, o jaa. Toki, enpä ole mitään luvannut, sentähdenpä taidan rauhallisella omatunnolla nauttia hänen hyvyyttänsä ja viimein kiepasta tieheeni. Mutta ylistetty olkoon tämä päivä! Miksi muutuimme äkisti niin miettiviksi? Hei!
Aikaa ennenkun sun nähdä sain, Kultasein, mua hurmas lemmen voima; Pilvein tuolla puolen kotonain Minua lempi vaimo jumaloima. Rikkahamp' ol' rinta sen kuin sun, Suudelmans' ol' kahta ihanampi; Taivaan-väljä helmans', eikä mun Helman' yhtään tuota ahtahampi. Oi, kuink' usein johtuu muistihin Armas isänmaa ja vaimo sorja! Mitä vapaudessa lemmitsin, Lemmin vielä, vaikk' oon mullan orja.
ELMA. Miks' kadotin mä armaan kultasein? Miks' kadotin mä sankarini, Tykon? HANNA. Hän tulee vielä, se on uskoni. ELMA. Ah, näkisinkö hänen viel'? Oi päivä Ja hetki autuas! Mun Tykoni, Oi riennä tänne mailta kaukaisilta! Sua vartoo Pohjan sammalvuorilla Sun uskollinen, murehtiva neitos. Mut josko, niinkuin kerrotaan, Sun sota surmasi, niin miksi enään Mä valittaisin?
Tunsin kahleet kaulallain ja povellani paulan. Siitä asti vankina ma valitan ja laulan. Usein häntä uneksin, mi tulee meren takaa. Eipä kuulu kultasein tai ehkä maassa makaa.» Moni kuuli neien laulun, Perman mies ja outo. Kaikki ohi kulkivat, ei tullut tuttu souto. Tokko tulee milloinkaan? Käy tuulet täältä tuolta. Posken vaan ne vaalentaa, mut huojenna ei huolta.
Päivän Sana
Muut Etsivät