Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. toukokuuta 2025
Lähellä on Hölmöjoki, Siinä kuohuu koskikin, Mutta mustat on kun noki Penkit, punkat, pöydätkin. Kirjoja mull' oli. Niitä Tarjosin mä heillekin: Mutta Pöllön muori siitä Sanoi: "Mitä ... meillekin!" "Meill' on niitä liiaksikin, On vaikk' antaa sullekin; Yks' on tuolla kaapissakin, Missä kaikki lieneekin? "Toimeen tulen ilman noita, Olen talon pitänyt, Ilman herrain höpinöitä Olen täksi elänyt."
Nää pikku merkit, jotka tässä jaamme, Ne toivon ankkuria kuvaavat, Ja näitä kantaissamme muistakaamme Myös yhdess' olon ajat armahat. Meill' yks' on maa ja yks on tuolla taivas, Yks' ääni Korkein kuuluu kullekin: "Ol' uskollinen, kerran maksan vaivas, Tääll' elon kruunu suodaan sullekin!" Vanhukselta.
Niin puhuu edes ja kyselee ihmisiltä. Joutavia mailman juttuja. Mielelläsipä sinäkin sitte kuuntelet kun sullekin kerron mitä ihmiset puhuvat. Mihinkäpä ne korvansa. Ja jos sitä nyt menis ihmisten ohi mitään puhumatta, niin kopiaksi ne sanoisit kohta, kun tietävät että meillä vähä on. Muorilla näytti olevan pahantuulen hetki, joka hänelle muuten sattui harvoin.
Ellös itke ihmisparka, Murehdi sä Mannun lapsi! Hänpä, joka suven saattoi Näille Pohjanki perille, Joka kaikki suot sulatti, Pani järvet aaltoomahan, Kukat pienet kukkimahan, Lintusetkin laulamahan, Suven saattavi sullekin, Kesän kerran kerittävi, Sielus nietokset sulattaa Lempensä lämmittämällä, Huoles hattarat hajottaa Henkensä puhaltamalla. Auringon säde.
Vaan samako oot? joko varma olla saan? FAUST. Minä oon. Tule myötä! MARGAREETA. Ja kahleet kirvotat, Ja rintahas mua jälleen painallat. Vaan kuink' et kartakaan sä tyttö parkaa? Tietääkö kultasein, kenen kanss' hän karkaa? FAUST. Tule! Aamun tieltä jo väistyy yö. MARGAREETA. Ah, äitini kuolo mun on työ, Ma lapseni upotin. S' oli suotu mulle ja sullekin Niin sulle myös! Mutt' ootko se sie?
"Vieläkös mitä", lausuu peränpitäjä, "varsinkaan nyt, kun meri on noin kaunis ja tuulta juuri parahiksi." "Kaunis on! mutta milloinkapas se Suomenlahti ruma lieneekään", arvelee pumppumies, kiinnittäessään alapurjeen "koulia". Sillä välin on Mattikin muuttanut laulua ja hyräilee nyt: "Lyhyt on matka kullan luokse, vaikkakin aallot pauhaa; sinne pursi punainen juokse, siell' on sullekin rauhaa!"
Kai useinkin tyhjältä, tyhmältä niin tunnuin ma mielestäsi, kun vaieten, ilman aatteita, minä istuin sun vierelläsi. Elä tuota, oi impeni, ihmettele! Oli mullakin aatteita ennen, oli aatteita antaa sullekin, oli antaa tullen ja mennen. Nyt on mulla aatos yksi vaan. Kuka yhden on seurassa aina, se tyrmistyy, vaikk' aatos se ois itse taivahan Luojalta laina. Nyt on mulla aatos yksi vaan.
Ja vanhan Väinämön haamu Se silloin laulavi noin: Vois sullekin koittaa aamu, Sä kansani onnetoin; Ei viel' ois aikas ilta, Jos heimoushenkeä ois, Vaan syntyä voisi silta, Mi kansani yhteen tois. Hakkapeliitta.
Ja vanhan Väinämön haamu Se silloin laulavi noin: Vois sullekin koittaa aamu, Sä kansani onnetoin; Ei viel' ois aikas ilta, Jos heimoushenkeä ois, Vaan syntyä voisi silta, Mi kansani yhteen tois.
Ja vanhan Wäinämön haamu se silloin laulavi noin: vois sullekin koittaa aamu, sä kansani onnetoin; ei viel' ois aikas ilta, jos heimoushenkeä ois, vaan syntyä voisi silta, mi kansani yhteen tois. Arvi Jännes. Jäänlähtö Kääpän joesta. Kauvan kattoi rantoasi lunten laajat peittehet, kauvan kietoi aaltojasi jäiden kylmät kytkyet.
Päivän Sana
Muut Etsivät