Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Ja niinkuin rannan paljastaa tai peittää kuun-taivaan kierto lakkaamatta, samoin on kohtalo Firenzen kaupunginkin. Siks ällös ihmettele, jos ma kerron sinulle suurista Firenzen, joiden jo maine kätkeynyt on ajan kera. Oon nähnyt Ughit, Alberichit, Grecit, Filippit, Catellinit ja Ormannit, nuo vaipuissaankin kuulut kansalaiset.
Accasta, mi piti Rikhardin sisarelta myötäjäisnä veljemme saaman, ei he luopua halua millään. Munkkihölmöiksikin he muuntelee, jott' edut ritarein vain turvaan jäis. Ja aselepoa he tuskin sietää loppuun, he kun toivoo ties minkä äkkiyllätyksen toimeen voivansa saada. Hauskaa! Eespäin vain, vain eespäin, herrat! Min' oon tyytyväinen! Kunp' ois muu kaikki niinkuin olla pitää. SITTAH. Miks niin?
Mua suojaa nyt jo suo: vähä hetkinen Unelmiin uinahdan sulo-helmassas, Kun ensi aamunkoitto valkee, Vartovi Lempi jo kukkulalla. Oon onnekas. Oon onnekas!
Huomaamattomasti räpäyttäen vasenta silmäluontaan ojensi Flaccus kätensä, etsi runosäkeen käsikirjoituspaperien joukosta ja sanoi: Pelkkää lorua, kuten tulee ollakin tällaisissa tapauksissa. Tässä on kaiku omasta veltostuneesta sydämestäsi: Vaikk' pieni oon, käyn aina vaan, Käyn hiljaa tyynehesti; En taaksepäin käy milloinkaan, Vaan eteen tasaisesti.
Tätä tehnyt oon ja tehnen Kaiken ikäkullan, Kunnes vievät heikkopäissä Alle mustan mullan, Vievät sinne surkutellen, Surkutellen, säälitellen, Ett'ei saanut ijässänsä Järkeänsä Etsi hourettansa vaan. EP
»Kyllä se hyvä on kun osaa», sanoi Tuomi-Kustaa, joka oli päivätyössä talossa. Poika jatkoi yhä piirtelemistään, koska ei isä näkynyt ankaraksi käyvän. »Oon se, että osaa hyvin vehkeillä ja juonitella,» pilkkasi isäntä. »Eiköhän teidän mielestänne sitten kirjoittamisen taidolla voi tehdä muuta kun vehkeillä ja juonitella?» kysyi Matti.
Lopuksi selitti hän: Niin, kyll' mä ny' oon hyväss' turvass'. En pelkää enää mitää. Sitten joutui hän taas hämilleen ja jatkoi hiljaisemmalla äänellä: Teille mä täst' oon kiitollisuuden velass' kuitenki. Siks' mä en mistää palkkaaka tahdo, en, en. Ja jos ette minust' lainka huoli, niin kyll' mä poiski lähden. Jeanne sanoi silloin: Et suinkaan sinä aio minua ilmaiseksi palvella?
Sen virkkoi hän; ja Wolmar tuossa havaitsi Tuon olkivyöhön puetun, Ja kauheammasti nyt häneen vihastui Kuin metsikössä äskettäin: "Tuleppa tänne, olkineito," huusi hän, "Ja joudu! morsiamen oon Hupsulle orjallein, Ontreille, luvannut, Ja hän on sinut saapa nyt."
Mies lempiharras esiin astukoon; Jos muit' ei ole, itse valmis oon.
Ma olen tehnyt paljon, paljon pahaa, vähemmän tieten, tietämättäni enemmän, siksi sydäntäin mun sahaa kuin ruumiskirstun seppä sahaisi; oon itse herkkä, olen muille vahaa, tuon tiedän: monen monta sortuvi vain kohtalonsa kovuuteen tai siksi, heit' ettei täällä tietty ihmisiksi. Jumala taivaan!
Päivän Sana
Muut Etsivät