United States or Russia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Murehella Ja mykkänä se aikakaudet vietti Ja kyynelsilmin kohtaloaan mietti: Ei kieltämme se saanut puhuskella. Vaan vihdoinkin sen Suomi lapsekseen Jo tunsi, otti orvon huolekseen, Ja rakkauden tää nyt siltä voitti. Ja lapsi loihe kohta laulamaanki. Sai riemusta myös rinnat paisumaanki; Jos kohta moni myöskin sitä moitti.
Minä olen kainu kun syvän salmen siika, Murehella täytetty pienonen piika. En vielä muistane kovin monta vuotta, Valitella täytyy jo kuitenki totta. Maailman meri se on vaarallinen aivan, Pian myrsky särkevi pienosen laivan. Ei aina käynti ole kukkien päällä, Toisin ajoin ompi orjan tappuria tiellä. Välistä se näyttää kun ilonen ois olla, Usiammin taitavi murepilvi tulla.
Tuo kaikki näkevä, jot' ilkailin, Kääns' omaan päähän valherukouksen Ja todest' antoi, mitä suotta pyysin; Näin jumalattomain hän miekkaa ohjaa, Sen kääntäin kärjen haltijainsa rintaan; Näin Margareetan kirot päälleni Raskaina lankee: "Muista", niin hän sanoi, "Sydäntäs murehella kun hän raataa, Ett' oli Margareeta ennustaja." Häpeäpaaluun minut viekäätten; Syy luopi syyn ja vääryys vääryyden.
Jussi huono huokaiseksen, Murehella muistelevi; "Sitä oon pahoilla mielin, Katselen katua pitkin, Kun ei kirja kelvannunna, Vaikk' ol' suomi suorin pantu, Savon selvillä sanoilla; Pois pihalle potkittihin, Sylki päälle sytkättihin." Tuohon virkki virkaheitto, Venskan veijari vetäisi: "Kuules ukko, kun sanelen Jutustasi Suomen Jussi!