Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Voi sinun hullua sydäntäs, voi sinun hullua päätäs, tiedä en, kump' oli hullumpi, hullut ne vaan oli kummatki, tarvis ol' talven jäätäs. Tahdoitko toivoja toteuttaa, näitkö sä onnesta unta? Hangessa toivojen hauta lie. Kaikilla meillä on yksi tie. Talvella paljon on lunta.
Kas kotkaa, riemuiten Mi lensi ylhäällen; Vaikk' ilmajärven selkää Se soutaa, ei se pelkää. Vaan hänkin alussaan Sun laillas oli hento, Ja nyt sen huima lento Ei mahdu maailmaan. Vaan älä lentäissäs Pois vaihda sydäntäs. Oo kerskausta vailla Ja nöyrä koivun lailla, Mi kaunis paikallaan Nöyrästi aina muistaa, Ett' tuhansista puista Hän metsäss' yks' on vaan. Isääsi tottele Ja kunnioita!
Siit' ennen itseäni soimasin ma paljonkin; nyt olen päässyt siitä. Mua usein moitti eräs ystävätär: oot epäitsekäs, niin sanoi hän, se kaunist' on; mut olet siihen määrään, ett' ystävänkään tarpeet sydäntäs ei kyllin liikuta. Sen tyynnä kuulen ja kaiketi saan kärsiä tään moitteen.
Muista: Niilon hengen sun isäs kerran lunasti melkoisen summan kautta, josta juuri alkoikin köyhyytensä; nyt on hän, se kiittämätön heimolainen, tilaisuudessa saman summan maksamaan takaisin ja perikadosta pelastamaan perheemme, mutta eipä tee hän sitä, ellei hän palkinnoksensa, saaliiksensa saa sydäntäs, se hävytön, kunniaton vintiö.
Oi kaipaus ja murhe! nyt teitä vieraikseni tervehdin. Väliverho. Yö. Huomenna, jo ennen päivän nousua, matkustan Ilman taloa kohden ja Kullervon johdatan uuteen kotiinsa, tänne sydänmaahan. Kiusaksesi kovaksi nyt sepän naisen karjaa sinun kaitsea täytyy; sydäntäs tämä kivistää, sen tiedän, mutta huomispäivä pääsinpäiväs on.
Fariseus! jo määränä kun löi sun synnyinhetkes. Nyt lihassasi kylmässä ei intohimot soita. Saat elää rauhaa matalaa. Ei murhe, riemu kolkuttaa sun sydäntäsi koita. Sun sydäntäs! No kieleni, jo valehia puhut. Sun sydämesi paikalla on lakikirja painava. Niin haastelevat huhut. Ja homeessa jos kirja on, niin ethän liene sinä! Sun kätesi, sun kasvosi jo kaukaa silmä äkkäsi niin ihmeen kiiltävinä.
Mistä se tulee että nyt näin olet muuttunut? Sinä et voi ymmärtää minua, sanoi Leila heikolla äänellä; sinä olet vaan lapsi vielä. Minä en ole enää lapsi, valttijattareni, vastasi neekerityttö; minä olen kohta kaksitoista vuotias; minuun saatat luottaa. Oi, Kafur-rukka, huoahti egyptiläis-nainen, jos et tahdo antaa sydäntäs kellekään, niin pidä silmäs visusti ummessa.
Oi, vaali itseäsi, samoin teen Minäkin sinun tähtes ainoastaan, Sydäntäs holhoojana tarkalleen Ma kaitsen niinkuin imettäjä lastaan. Sun murtuu sydämmes, jos minunkin, Sen omaks sain, enk' anna takaisin. Kuin ujo näyttelijä arkuudessaan Osansa näyttämöllä turmelee, Tai peto, joka liiaks raivotessaan Vihansa vimmaan vihdoin heikkenee,
Ken tuskaa kosii, ei saa vitkastella; On aika pitkä vielä nainehella. Yks muisku suumme sulkee, sun ja mun, Ma sydämmeni annan, otan sun. KUNINGATAR. Mun anna pois; ei tapaa ystävitten Sydäntäs tallettaa ja tappaa sitten. KUNINGAS RICHARD. Tää hupsu viipy tuskaa kiihtää vaan, Hyvästi! Loput suru kertokaan! Viides Näytös. Ensimmäinen kohtaus. Lontoo. Huone Yorkin herttuan hovilinnassa.
Tuokion kuluttua helähti sieltä taas uusi laulu: »Tuosta se nyt kulkee poikain polku poikki pellon naapuriin; naapurissa nätti tyttö, hiipaseeko sydäntäs? punasukka, pumpulisukka, hiipaseeko sydäntäs?» Katri katseli sinne, ajatellen että onkohan sielläkin ylkämies ja morsian. Keulalla istui kyllä miespuolinen henkilö, vaan perään ei sopinut näkemään, purje esti.
Päivän Sana
Muut Etsivät