Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Kuinka minä, voimaton vanhus, saatan taistella pahuuden ääretöntä voimaa vastaan, jonka olet sallinut päästä valtaan ja voittoon?» Niin hän oli huutanut ahdistetun sydämensä syvyydestä, hengissä yhä toistaen: »Ei ole enää lampaita, joita käskit minun kaitsea, ei ole enää seurakuntaa, autio ja alakuloinen on pääkaupunkisi mitä siis nyt käsket minun tehdä?
"Herra notario", sanoi pormestari, "kirjoittakaat: sen johdosta että palvelus on liian vaivaloinen lehmä-ukolle Krumille, niin ei hänen enää tästä lähtien tarvitse kaitsea härkiä ja lehmiä, vaan ainoastaan hiehoja, vasikoita ja vuoden vanhoja varsoja, sekä suositetaan korkeamman valtioviran saamiseen. Nyt saa hän mennä, hyvä Krum, hänellä on minun suosioni.
Niin tappelemme silmies edessä, että uusi verinen Kuolemanmeri syntyy ja voitto on meidän. BILEAM. Kenessä totuus syttyy elämään, Hän voittaa. EGLON. Astu kansaa johtamaan! Sun jumalasi maata hallitkoon. On liian pieni täällä laumasi, Aloja suurempia henkes kaipaa. Kuninkaat ansaita voit ystävikses Ja kansat laumoinasi kaitsea. Se, luulisin, on jumalasi mieleen.
Tuonen lehto, öinen lehto! Siell' on hieno hietakehto, Sinnepä lapseni saatan. Siell' on lapsen lysti olla, Tuonen herran vainiolla Kaitsea Tuonelan karjaa. Siell' on lapsen lysti olla, Illan tullen tuuditella Helmassa Tuonelan immen. Onpa kullan lysti olla, Kultakehdoss' kellahdella, Kuullella kehräjälintuu. Tuonen viita, rauhan viita! Kaukana on vaino, riita, Kaukana kavala maailma».
Elävät, niinkuin joka päivä olisi viimeinen, mutta niinkuin ei viimeistä päivää kuitenkaan olisi. Voi, voi, kuului huokauksia sieltä täältä. Kun kirkon korkeimmat kaitsijat näin, niin mitä sitten voidaankaan toivoa, odottaa, vaatia sen pienemmiltä paimenilta! Kuinka voidaan toivoa, että he voisivat paremmin karjaansa kaitsea!
Oi kaipaus ja murhe! nyt teitä vieraikseni tervehdin. Väliverho. Yö. Huomenna, jo ennen päivän nousua, matkustan Ilman taloa kohden ja Kullervon johdatan uuteen kotiinsa, tänne sydänmaahan. Kiusaksesi kovaksi nyt sepän naisen karjaa sinun kaitsea täytyy; sydäntäs tämä kivistää, sen tiedän, mutta huomispäivä pääsinpäiväs on.
Mutta hänen sydämensä oli pakahtumaisillaan, ja hän lausui: Oi Herra, tapahtukoon Sinun tahtosi, sillä Sinun kunniaksesi ja Sinun totuutesi todistajina nämä lampaani kuolevat! Sinä käskit minua heitä kaitsea, siis minä nyt Sinulle heidät annat. Lue sinä heidät, Herra, ota heidät, paranna heidän haavansa, lievennä heidän kipunsa ja anna heille vielä enemmän onnea kuin he tuskaa tunteneet ovat.
Ja näitten heikkouskoistenko Sinä käsket laskea luunsa perustukseksi maailman Sionille ja minun henkenikö Sinä käsket vallita heitä ja maailman kansoja?... Katso, Sinä annat voimasi virrata herkkoihin, että he väkeviksi tulisivat, ja Sinä käsket minun kaitsea lampaitasi aina aikojen ääriin asti... Ylistetyt olkoot Sinun neuvosi, joiden kautta me voiton saamme. Hosianna! Hosianna!..."
Mutta apulaisen nuori rouva, jonka sylissä lepäsi pienoinen lapsi, rupesi sitä uneen nukuttamaan ja hyräili: Siell' on lapsen hyvä olla Tuonen Herran vainiolla Kaitsea Tuonelan karjaa. Pienonen nukkui, ja nyt visersi satakieli hienoimpia säveleitänsä. "Kanaljaa!" kuiskasi provasti. "Suloista!" huokasi Helmi. Myöhään yön suussa he vasta lähtivät kotia.
Päivän Sana
Muut Etsivät