United States or Monaco ? Vote for the TOP Country of the Week !


Totuus ei siltä huku: se lähettää säteitään yhtä uskollisesti hengen maailmaan kuin aurinkokin aineelliseen. Eikä ole niin pitkä, ettei aamu vihdoin koita. Niinkuin lapsi haikean itkun jälkeen rauhoittuneena nukkuu äidin rintaan, niin asettui minunkin sieluni suloiseen lepoon luonnon lempeässä helmassa. Pois haihtui tuska, viha, suru ja katkeruus.

Haamu, aave, kukkaisverho päällä, Jonka yöstään kuvas-aisti loi; Hehkuhelmans' avaa tuolle kaipuu, Riemuten sen syliin kaikki vaipuu; Vaan kuin savuihin meit' aave kiertää Synkkä, rauhaton ja ilkamoi. Miekkonen ! ei sua turhuus voita; Et usko maisen kevään koita, Pettävän kun näit sen loistehen.

"Ville' Ville!" huudahti Miina ja hänen äänensä ilmoitti enemmän kuin tuhannet sanat olisivat voineet tehdä, mutta Ville hämmästyksissään ei hoksannut tuota äänen viehkeätä kaikua. Hän vaan sanoi: "Niin, minä se olen ajattelin herättää sinua, vaan näytit niin sikeästi nukkuvan, ett'en raskinut, eikä nyt vielä päiväkään koita." "En minä ole koko yönä nukkunut lainkaan", toimitti Miina.

ROMEO. He vangitkoot siis mun ja surmatkoot mun! Ma kaikkeen tyydyn, kun sa vain sen tahdot. Siis valo tuo ei ole aamun silmä, Vaan Cynthian otsan kalvas kajastus; Etk' ole leivo tuo, jonk' ääneen vastaa Ylhäällä päämme päällä taivaan holvit. Ma viivyn, lähtöön olen haluton, Tule, kuolema, se Julian tahto on. No, armas, haasta, viel' ei koita koi. JULIA. Oi, koittaa, koittaa! Joudu, riennä, oi!

Kumpi on kauniimpi: aatella: ellei vapaus voita, tuumia: ellei valkeus koita, miksi ma taistelen sitten? vai aatella: laps olen auringonlaskun, en koiton, mies olen valkeuden, vaikka en voiton, siksi mun murtua täytyy. Th. Reinille omistettu. Ihmissieluss' oli myrsky.

DUNCAN. Oi urho serkku! Uros ansiosta! SOTURI. Kuin päivän koita julmat ukonilmat Ja myrskyt haaksirikkojatkin seuraa, Niin hurman lähde tääkin turmaa huokui. Kuningas skottein, huomaa, huomaa! Tuskin Miehuuden aseill' oli oikeus lyönyt Käpälämäkehen nuo käppäät kernit, Kun Norjan herra, etuansa käyttäin, Aseilla kirkkailla ja virkein voimin Jo täytti päälle. DUNCAN. Mut Macbeth ja Banquo?

Minä olen varoitukseksi sinulle, elävänä esimerkkinä, mihin ylpeys saattaa viedä ihmisen, kertonut omat kohtaloni sinä tiedät ne kaikki rakas Feliks kaikki. Minä pyydän varjelemaan sydäntäsi ylpeydestä, silloinkin kuin onni hymyilee sinulle. Koita olla mies puolestasi, itsenäinen ulkonaisesta onnesta, se on pettävä.

Minäkään en suinkaan ole mikään peto ja tosin kunnioitan niiden muistoa, jotka ovat menneet pois ja siksi olenkin täyttänyt herra ylimetsänhoitaja vainajan aamunutun koiruohoilla, koska koita oli sormen paksuudelta tuossa vanhassa vaatteessa ja pannut nutun kaiken muun tarpeettoman, poisviskatun rojun kanssa arkkuun.

Ja jos joku tekee hänelle pahaa, niin ei hän koita sitä sille kostaa, vaan kokee kääntää asiaa parhaaseen päin; ja jos joku sanoo hänelle pahan sanan, niin ei hän suinkaan koeta keksiä kahta katkerampaa vastausta, vaan neuvoo toista, ettei hänen niin pahasti pitäisi puhuman; ja niin hän vaimomäkeäkin ja lapsiansakin neuvoo tekemään.

He ovat herjenneet sanomasta minulle: "odottakaat vielä muutamia päiviä". Minä olen ruvennut hämärästi pelkäämään, ettei se päivä koskaan enää koita, jona saan nähdä vaimo-lapsukaiseni juoksentelevan auringonpaisteessa vanhan ystävänsä Jip'in kanssa. Jip on, niinkuin yht'äkkiä, käynyt kovin vanhaksi.