United States or New Caledonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nousten ylös tuoliltaan huusi hän sitte kovalla äänellä: "Roosa, Roosa, rakastatko Fredrikkiä?" "Ah", kuiskasi hän, "enhän sitä voi kauemmin salata, minä rakastan häntä kuin elämääni, olihan sydämmeni murtua, kun te ajoitte hänet pois." "Niinpä syleile morsiantasi, Fredrik niin, niin, morsiantasi", sanoi Martti mestari.
"Ja elä, poikani, niinkuin me Jumalan armosta toivomme," keskeytti Akselinpoika ja painoi Valdemarin liikutettua rintaansa vastaan, "ja tule takaisin kunniarikkaana sotiana isäsi syliin; silloin saat Signen urhoollisuutesi palkaksi. Syleile morsiantasi ja mene sitte Herran rauhassa; paras siunaukseni seuraa sinua!" "Ja minun!" huusi Signe, joka ei olisi voinut erota rakkaansa sylistä.
Olavi, syleile äitiäsi! OLAVI (lähestyen):
HAKON. Mut ma horjahduin; Sun puhdas sielus, jalo mieles silmän' On aukaissut; ja urheasti sillä Mä hyvää tarkoitan mä hillitsen Mun sydämeni himoa, ja annan Sun Valpurisi sulle; annan sulle, Min rakkaimpana maailmassa pidän. Mua oikein tunne, uhrauksen' huomaa! AKSEL. Sen näen, sen taivas näkee, jalo Hakon! HAKON. Syleile mua nyt! AKSEL. Käs'varttas varo!
Sinulla on niin kaunis pusero. Eikö se somista vartaloani? Erinomaisesti. Minä rakastan sinua niin. Syleile minua oikein paljon! Vielä enemmän! Sinä olet vielä niin nuori et jaksa! Minä voisin syleillä sinut kuoliaaksi. Kah! Kuinka kalpenit. Pikku poika. 2:nen KOHT. Taube, Liisi, Hisinger, Sanni. Madame Violante ethän sentään tehne kaalia pikku Mikosta. Minä en ole mikään pikku Mikko.
Kulje kohti korkeinta oman onnes kukkulata, täytä, minkä tiedät, tahdot, täytät tahtoa jumalan, nousten nostat taivonkantta, painunet, eloa painat, tulet taakka itsellesi, muille pilvi päivän tiessä. Mennen maailmat syleile, astu kautta aikakautten, tao päälles taistopaita raudasta rakkaimman halusi, hopeasta haavehesi, kuparista kuolon uhman, kullasta sydänkuvien, piistä synkän itsepinnan.
Malttakaa hetkinen, te lapsuuteni leikkitoverit; kun vanhempiani olen tavannut, käväsen, kenties, teitäkin tervehtimässä. Ah, kun voisin, niin syleillä nyt tahtoisin koko maailmaa! Syleile minua, minua yksin vaan, Helena! HELENA. Mitä? Kas, Niilohan se on. NIILO. Entinen uskollinen leikkitoverisi. Kuinka voit, Niilo? Olethan kasvanut niin suureksi ja tullut niin
Nyt, hyvittääkseen hänen heimoaan, Hän meidän pyynnöstä on tänne tullut Sun tähtes, poika, miekkaa häilyttämään Ja väkivaltaa häätämään, jot' uhkaa Englannin Juhana, tuo setäs julma. Syleile, helli, tervehytä häntä. ARTHUR. Richardin surman anteeks suokoon taivas, Taas elämän kun tuotte heimolleen, Sen oikeutta sodan siivin kaiten. Käteni heikko teitä tervehtää, Mut sydämmessä puhdas rakkaus asuu.
Jumala, hän sanoo, on asettanut avioliiton esikuvia kaikkialle koko luotuun mailmaan. Jokainen luontokappale etsii täydellisyyttään toiseen yhdistymällä. Itse taivas ja maa kuvaavat sitä meille, sillä eikö taivas syleile viheriää maata niinkuin morsiantansa? "Kallis, oivallinen, jalo", hän sanoo, "on tämä Pyhän Hengen sana: 'aviomiehen sydän luottaa vaimoon."
Niin, elämän hän jätti päivälleen, Kun sisareni täytti kolmetoista. VIOLA. Jos mikään muu ei onnestamme puutu, Kuin tämä anastettu miehen puku, Mua vasta syleile, kun kaikki merkit, Olot ja aika, paikka vahvistavat, Ett' olen Viola; ja sen vakuudeksi Luo laivurin sun vien nyt, jonka huostass' On tyttöpukuni; jok' auttoi mua Ja toi tään jalon herttuan palvelukseen.