United States or Cuba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tietäisinkö, ken makasi, Lempilintuni lepäsi; Sen pitäis matona maata, Kulkia kulon-alaisna, Käyä käärmehen jytyisnä, Sisiliskona sivata. Tietäisinkö, ken makasi, Lempilintuni lepäsi; Parempi hänen olisi, Kun olisi maassa maannut, Maassa mustina matoina, Kirjavina käärmehinä, Ilman maasta nousematta, Pystyhyn kykenemättä. Anastettu armahani.
Alussa oli kuningatar jyrkästi kieltänyt, vaan sitten oli hän peljännyt että herttua suutuksissaan tekisi jonkun hullutuksen. Jo oli hän päättänyt ottaa hänet vastaan, pyytääksensä häntä lähtemään kohta paikalla, kun juuri samana päätöksen iltana rouva Bonacieux, jonka toimeksi oli jätetty herttuan etsiminen ja Louvreen tuominen, oli salaa anastettu pois.
Niin, elämän hän jätti päivälleen, Kun sisareni täytti kolmetoista. VIOLA. Jos mikään muu ei onnestamme puutu, Kuin tämä anastettu miehen puku, Mua vasta syleile, kun kaikki merkit, Olot ja aika, paikka vahvistavat, Ett' olen Viola; ja sen vakuudeksi Luo laivurin sun vien nyt, jonka huostass' On tyttöpukuni; jok' auttoi mua Ja toi tään jalon herttuan palvelukseen.
Tietää, että esimerkiksi virka, jossa nauttii suuria tulojaan, on vääryydellä saatu ja toiselta anastettu, ja kuitenkin pitää se ja nauttia sen suurta palkkaa, silloin kun sen entinen lainkuuliainen hoitaja mahdollisesti, joskaan ei näe nälkää, niin kuitenkin saa vanhoilla päivillään ponnistella viimeiset voimansa elättääkseen perhettään, voimatta toivoakaan mitään vanhuuden eläkettä.
Hän tiesi ja tunsi selvästi tunnossaan, että hänelle oli tehty paljon vääryyttä: hänen omaisuutensa oli anastettu yhdellä tahi toisella tavalla: hänen rahansa olivat varastetut, ja ett'eivät varkaat olleet mistään muualta kotoisin kuin kotoa, sen hän hyvin kyllä tiesi, sillä hänelle oli jäljestä päin ilmestynyt vissejä merkkejä siihen, vaan ei kuitenkaan niin riittäviä, että olisi asian toteen saanut.
Vuotehell' ei lasta ollut Viel' on sija lämmin; Miks' et, äiti, ennen tullut, Tullut vikkelämmin? »Varastettu! Varastettu! Viety mun on lapsi, Ainoiseni anastettu, Harmene jo hapsi! Munkki konna lapsen ryösti, Munkki mustasiipi, Elävältä hautaan syösti, Luostariinsa hiipi. Lapset vievät Valdolaisten, Veivät, lapsi, sunkin Turmioksi sukulaisten Kasvattavat munkin.
Yöllä oli tullut upseereita, ryhmäin, joukkueiden johtajia, korkeamman koulun käynehiä. Niiltä ohjeet saatiin, aseitakin, sikäli kuin riitti. Anssin haltuun joutui vanha venäläinen pyssy, ensi otteluissa anastettu, piikkinensä miehen mittahinen.
Mutta te, varova rouva, ajatelkaas, jos teidät olisi otettu kiini nenäliinoinenne ja tuo liinanen olisi teiltä anastettu, silloinhan olisitte jääneet pulaan. Miksi niin, nimikirjaimet ovat samat kuin minun: C. B., Constance Bonacieux. Tai Camille Bois-Tracy. Vaietkaa, herra, vielä kerran vaietkaa!
Tuo loistava valtakunta oli vaan entisyytensä varjo. Poissa oli Liivin-, Viron- ja Inkerinmaat linnoineen. Poissa oli Viipuri, ja Suomi oli halaistu. Otamme takaisin kaikki mikä on meidän, huusivat nuorukaiset kuohahtavalla rohkeudella. Vääryydellä on Suomi anastettu. Eikö niin kapteeni? Vääryydellä, toisti kapteeni. Sitä en tiedä. Voittaja piti itsensä oikeutettuna ottamaan mitä omistaja heitti.
Kuiskailtiin, että hänen miehensä kolmekymmenvuotisen sodan aikana oli ottanut osaa verisiin tekoihin, että hän oli kätkenyt maahan aarteen, joka oli julmilla ryöstöretkillä anastettu, ja että Jaana siitä syystä ja omaatuntoaan rauhoittaakseen vietti aikaansa ankarissa katumuksen harjoituksissa.