United States or Brunei ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin pian kuin olen onnistunut hänelle ja itselleni siedettävän toimeentulon valmistamaan. Ja siihen mennessä te varastatte rakkautta? Eikö niin? Emme suinkaan. Me otamme. Me vain otamme omaamme, mikä kuuluu meille. Kuitenkin te petätte isiänne ja äitejänne? Teemme sen vain niin kauan kuin meidän on pakko tehdä niin.
"Kylläpä", arweli hän, "tarwitsewaisella on maksamista siinäkin, minkä hän on saanut". Kun kaiken tämän otamme lukuun, eipä ollutkaan kumma, jos Wilpulla oli melkein pelottawa ja kammottawa arwo kaikkien silmissä; hän oli todellakin kuin talonpoikainen ruhtinas. Niin suuressa määrässä oli onnetar Wilpulle suotuisa; ainoasti yhdessä suhteessa ei hän, Wilpun mielestä, ollut kylläksi antelias.
Jukke ei kerinnyt sen enempää kertoa, ukko kun kuuli mistä on kysymys, niin katkasi heti. »Sehän oli paras. Kyllä ne osataan ottaa minkälaiset vaan itse haluat.» »Ne tuota otetaan hyvät, ihan kuninkaalliset», vakuutti Jukke. »Sen parempihan se on antaa parempia, hyvähän se, ei hävetä. Otetaan vaan hyvät, otetaan vaan ihan kuninkaalliset», mukautteli ukko. »Niin kuninkaalliset me otamme.
Ja tuohon surkeaan tilaan ette häntä tahtone jättää." "No koska se on Jumalan tahto, lapsi parka; aiotko niin pian jättää meidät, rakkaat wanhempasi?" "Niin, minä aion, hywä isä!" "Ei, ei, minä en woi tänä iltana tehdä päätöstä, se on tullut liian pikaisesti, lewätkää wielä yö ja jos wielä aamulla pysytte lujana päätöksessänne, sitte Jumalan nimeen. Nyt otamme wähän rawintoa ja sitte lewolle."
"Lähdemme ajaan voivottaa perässä, kun tapaamme hänen, niin otamme vangin pois", esitteli joku. "Missä on meidän sääripuoli opas?" kysyi Patraskoij. "Tuolla istuu reessä ahon toisella puolella", vastasi joku. "Menkää joku käskemään häntä tänne", käski Patraskoij. Yksi juoksi oppaan luo käskemään häntä.
"Kuule, Paavo", sanoi Roth, "minä menen tuomaan tänne mieheni veneestä, niin otamme heidät pian. Asetu sinä sysihaudalle, josta he vaan voivat tulla edespäin yksi kerrallansa, äläkä päästä yhtäkään ulos.
Kartagon senaatti ei oikein tiennyt, mitä tehdä. Fabius kääri viittansa kokoon, sanoen: "Tässä on sota ja rauha, valitkaa!" "Me otamme, mitä annat", vastasivat kartagolaiset. "No, ottakaa sitte sota!" virkkoi Fabius. Hannibalin retki Alppein yli.
LEENA: »Otamme ratkaisevan askeleen» kun olemme jo kahdesti kuulutetut! VALDEMAR: Se ei tee mitään. Vielä voi hyvin peruuttaa. Ja jos mielipiteestä luopuminen sinulle on jotakin mahdotonta, niin sanon sen ilman mitään katkeruutta on todella parempi... VALDEMAR: Isä! ROUVA VALTANEN: Taas huonosti nukkunut, rakas Aleksander?
LAURI. Otamme tuliskekäleet. JUHANI. Otamme tuliskekäleet ja peittoomme sinun paistiksi, ellet sano nimeäs, sukuas ja asiaas. LAURI. Ei, mutta tarkoitinpa iskeä kekäleisin kohta. JUHANI. Kun uskaltais. TUOMAS. Yksi kuolema Herralle velkaa. JUHANI. Niin, yksi kuolema Herralle velkaa! Kekäleet kouraamme, pojat! Seisoivat he pian rivissä, tuliset kekäleet aseina käsissä.
Ainon sydän sykki niin kummallisesti, kun portti meni kiinni ja hän kulki pitkän kujanteen läpi, jonka molemmin puolin kasvoi vanhoja korkeita puita, joiden oksat kumartuivat hänen ylitsensä, ikäänkuin olisivat hänelle sanoneet: "nyt otamme sinut kiinni, nyt et enään koskaan pääse täältä pois."