United States or Vatican City ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitten Mihaila Semionovitsch söi piirasta, kaalia ja sianlihaa, paistettua porsasta, maitovelliä, joi kirsikkaviiniä ja lopuksi haukkasi makeata piirakaista; sitten hän kutsui piian, asetti sen soittelemaan lauluja, itse otti kitaran ja näppähytteli sitä. Niin istui Mihaila Semionovitsch hyvällä mielellä, röyhkäisi aina väliin, näppäili kieliä ja naureskeli piian kanssa.
Aidatussa puutarhassa oli kaalia ja perunoita säännöllisissä riveissä, ja pienessä niityssä lammikon takana kaaleli kirjava lehmä polviaan myöten niin punertavassa ja tuoksuavassa apilasheinikossa, kuin suinkin saattoi toivoa kasvavan kolme kertaa käännetystä maasta.
Niin, nyt saapi luutnantti tietää, että tämä on vakaamielinen perhe sekä Jumalan pelvossa että niin edespäin; sillä sekä minä että Blomros käymme joka pyhä kirkossa, on paha sää tai kuurosade, yhtä kaikki, kuuntelemassa Jumalaa, sielun uhria, ja sen luutnantti tietäköön, että tyttö aina sai olla kanssa ja kuulla Jumalan sanaa, ja sitten meidän kanssamme sai hän kaalia ja sangen hyvää ruokaa, häpeä sanoa, niin ett'ei mitään hengellistä eikä maallista puuttunut.
Norsu voi syödä kaalia ja riisipuddinkia ihminen myöskin; mutta norsu ei voi paistia syödä vaan ihminen voi. Sanalla sanoen, ihminen voi elää missä tahansa, sentähden että hän voi kaikkea syödä, ja siitä hänen on hampaitansa kiittäminen!" lopetti Kenelm, astuen yhä lähemmäksi nuorukaista. "Ihminen syö omaa sukuansakin, kun hänellä ei muuta ole."
Minä katselin häntä ennakkoluulolla. Shvabrin oli kuvannut minulle Mashan, kapteenin tyttären, typeräksi ja tyhmäksi. Hän istui nurkkaan ja rupesi ompelemaan. Sillä välin tuotiin kaalia pöydälle. Kun ei kapteenia vieläkään näkynyt, lähetti Vasilisa Jegorovna Palashkan uudestaan häntä hakemaan.
Ahmittiin ohrasta ja rukiista, mikä jaksettiin, ja lahmattiin jalkoihin loput. Väliin maistettiin nauriin kaalia ja purtiin jälkiruuaksi itse nauriitakin. Mökin lehmät ajettiin ulkometsään ja annettiin lämpöiset lähdöt joka kerta, kun yrittivät sisään.
Lasit täyteen! kohta Perälä käypi niin noloksi, kuin olisi hän syönyt hapan=kaalia etikan kanssa", ja monta muuta semmoista lausuiwat he. Heidän ystäwyytensä näytti rajattomalta, ja tawallisesti saiwat he woiton, sillä Mikon tahto oli wielä kowin heikko ja woima wielä heikompi.
Kolme vallatonta persoa poikaa ja pieni tyttö lapsia kanunamiehen toisesta avioliitosta vanhoilla päivillä antoivat täysikasvuiselle sisarelle tekemistä eikä kanunamies itsekään ollut ihan vähällä tyytyväinen. Heillä oli kaalia ja tuoresta lihaa toisena joulupäivänä, ja kanunamies itse tilkki hänen vatsaansa annoksen toisensa perästä.
Vähäisen väliajan kuluttua sanoi: Mene vain, mun puolestani. Etkö sinäkin? kysyi taas vuorostaan mies. Sinnekö turniksia katsomaan? Niin ja kaalia. Olis pitänyt viedä meidänkin kaalia. Olisit vienyt. Mitä ne näin mökkiläisten kaalit sitte... Mökkiläistenkö? Entä jos oltaisiin vielä talosta? Niin mutta nyt ei olla. Onpa rahaa. Mitä se raha sitte. Saa sillä talon. No saa.
Muuan sattui porstuassa kuulemaan, kun hän sanoi Hintille: Käypä viskaamassa nauriin kaalia pataan kiehumaan, ukkoin ääni alkaa jo sortua. Tämän enempää ei isäntä tarvinnut kouhottelemista, kun hän nosti myrskyn ja uhkasi ajaa poikansa maailmaan. Vieraissa oli muutamia, jotka puolustivat samaa keinoa parhaaksi, mutta toiset katsoivat mitättömäksi koko pakinat, ja mitättöminähän ne menivätkin.