United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hyvästi jättäessään näytti hän hirveän alakuloiselta, jonka vuoksi lukkari lausui: »Miehen ei tule ensimmäisestä vastoinkäymisestä sortua, vaan hänen mielensä ja luonteensa pitää vakaantuman yhä miehuullisemmaksi, yhä lujemmaksi, jotta hän miehenä saattaa seisoa uusissa taisteloissa.» Pekko ei vastannut mitään, hän vaan työnsi otsaltaan vallattoman kiharan ja kiirehti matkallensa.
Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka.
Juuri sentähden, että hän itse kärsii, ei hän tahtoisi, että viattomat Hän tahtoisi ensin tuntea päässeensä edes voiton puolelle mutta elämä on niin julmaa. Hyvät ja syyttömät saavat sortua, syylliset Ketä sanotte syyllisiksi? En tiedä itsekään. Ehkä kaikkia, ehkä en ketään. Tiedän vain sen, että hän on syytön. He ovat syyllisiä, he, jotka käyttävät ja tarjoovat. Hekö? Ei, ei.
Hän antoi jälkimmäisen voittaa, antoi totuuden ja oikeuden sortua väärän teon ja mielipiteen alle, piti väärin sanotun sanansa, väärin tehdyn tekonsa oikeampana, piti pyhempänä omantunnon ääntä ja vanhimman rakkautta ja velvollisuutta niin, antoi pahan voittaa hyvän. Kun Korpelan isäntä oli ilmoittanut, ett'ei hänellä ole muuta sanottavaa, lähti Mauno paikalla pois huoneesta.
Minä en ikinä voisi ketään taivuttaa valtani alle, en ikinä millään tavoin sortaa toisen ihmisen luonteen omituisuuksia. Mutta siksi vaadin samaa itselleni. En kenenkään vuoksi voi luopua omasta yksilöllisyydestäni. Minä voin musertua, sortua, kuolla, mutta en koskaan voi toiseksi muuttua, olipa sorto kuinka kova tahansa."
"Mutta ehkäpä tämä pelastaa sinun sielusi, Bengt; ehkä tarvitsit juuri jotain tällaista herätäksesi itseäsi tuntemaan..." "Mitä typerää, julmaa Jumalaa tarjoat minulle?" huudahti Bengt kiivaasti. "Täytyikö Liinan sortua, jotta minä pelastuisin?"
On Pinhos kiivas lain vasara: Me kultaa riistimme, hän meiltä hengen Voi riistää. ELISUR. Tämän syntitahrasen Jos sotaryöstö onkaan syntiä Sovinto-uhrilla on helppo pestä. NAHSEN. Nyt joukkoon taas! Työ uljas pesköön tahrat! Lähtevät. Suo minun sortua, muut taistelee. Ken tuossa? Huur! Jo hänkin kaatunut. Käyn pian luokses, Midianin mies. Väsyttää haavat, lepo tarpeen on. Istuu kivelle.
Maksakoon mitä maksaa, minun täytyy hankkia hänelle joku muu korvaus hänen vaivastaan. Vaan jos ei hän tyydy? Henkeni on silloin vaarassa; sen tiedän. Uhka uhkaa vastaan! En aio vastustamatta sortua." Juhlapuoliset Hovilassa. Talonpojat viettivät yhäti iloista elämää majurin talolla.
Niinpä te, taivahiset, siis punnitkaa tasapuolin, vieläkö meiltä hän suojan saa, vai salliminenko sankarin sortua oisi jo alle Akhilleun kätten." Hällepä vastasi näin nyt päilyväsilmä Athene: "Taatto, mit' on puhe tuo, salamoitsija sankeapilvi? Miestäkö säättyä tuot' alun-alkain kohtalon valtaan saaliiks et sinä sallisi siis korahuttavan kuolon?
Lieneekö Jumala minua rakastanut enemmän kuin muita onnettomuuden tovereitani, koska olin jo niin monta kertaa pelastunut samasta kauheasta haudasta, johon niin moni minua vankempi ja voimallisempi kelpo mies oli vaipunut? Sen Herra yksin tietää. Minä vaan olin todistuksena siitä, että Herra antaa väkeväin sortua ja heikoista heikoimman säilyä, ilmoittamaan Hänen voimaansa ja ihmeitänsä.