United States or Mongolia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän tunsi omituista pelkoa, jotain outoa, kiihkeätä, hänestä tuntui, että oli lähellä jotain, joka uhkasi kukistaa jokapäiväisen elämän rauhan. Mutta ei hän ainoastaan pelännyt, hän oli myös utelias. Hän oli muutamia vuosia sitten usein kuullut isän ja Björnholtin puhuvan kauheasta Knut Holtista, ja hän muisti, mihin kiihkoon tämä oli saattanut kaupungin, viimeksi kotona käydessään.

Richard, jos uskoisin että verisen peitteen vetämällä kauheasta kohtalostani voisin taivuttaa ylpeän sielusi kirkon kurituksen alle, niin melkein rohkeneisin kertoa sinulle kertomuksen, jota tähän saakka olen sisimpään sieluuni sulkenut, jossa se on sisälmyksiäni raadellut, niinkuin kettu repi nuoren spartalaisen.

Joskus kun hänen tuskansa kasvoi liian suureksi, hän saattoi huutaa Jumalalle: "tee minun kanssani mitä tahdot, lähetä minulle joku suuri suru, minä olen valmis kaikkeen, mutta auta minua parantamaan minun elämääni, anna minun saada tunnonrauha, vaikkapa kuinka korkeasta ja kauheasta hinnasta!" Sitten seurasi synkkää levon aikaa.

Rakkaani, paras ja kummallisin kaikista pojista, lupaa minulle tämä, niin pelastat minua kauheasta tuskasta, joka vaivaa minua kuin painajainen. "Sinun suosiolauseesi korintekijän hyväksi tulee soveliaan aikaan. Isännöitsijä pitää huolta tuollaisista asioista, ja pari päivää sitten Green valitti, että hänen täytyy maksaa varsin suuri palkka sille miehelle, joka koria tekee.

Kun hän kuuli lasten olevan salissa, tyrkkäsi hän Reinen sinne. "Mene sinä, rakkaani, leikkimään sinne pienten ystäväisi kanssa. Minä tulen sitten noutamaan sinua." Kun hän tuli takaisin sulettuaan oven, näki Mathieu, että hänen kasvonsa olivat vääristyneet kauheasta tuskasta nyt, kun hänen ei enään tarvinnut hillitä itseään tyttönsä tähden. "Herra Jumala, mitä on tapahtunut?"

Mutta sanoma tästä kauheasta teurastuksesta levisi salaman nopeudella sekä pääkaupungissa että läheisissä kylissä, ja sanomaton katkeruus valtasi kaikkien mielet.

Hän ja pastori polvistuivat nyt yhdessä ja Bengt voi ääneen ja palavalla innostuksella kiittää siitä, että oli vapautunut kauheasta syntitaakasta, joka niin monta vuotta oli painanut hänen sieluaan. Mutta Bengt ei tyytynyt vain tähän yksityiseen tunnustukseen; hänen sielunsa oli syttynyt polttavan kuumaan hehkuun ja hänen täytyi päästää tunteensa ilmoille vielä voimakkaammalla tavalla.

Hän tiesi, että äiti oli noussut tyttäressään ylös kuolleista, että he molemmat eivät koskaan olleet muu kuin sama nainen, ja tämä oli nyt tullut todistetuksi sillä, että tytär oli saanut saman lopun kuin äitikin. Hetkeksi oli äidin kauneus puhjennut kukkaan kirkkaassa päivänpaisteessa, mutta nyt astui hän taas kuolon valtakuntaan samasta kauheasta portista. Kaksi kertaa oli hän murhattu.

Hän on murhattanut erään nuoren naisen, jonka ruumiin hän on ilmi antanut hänen sijassaan. Pelastakaa hänet, kuninkaani. Vapahtakaa se onneton kauheasta nälkäkuolemasta, sillä se on välttämätön, koska abbotti, ainoa, joka tiesi, missä hän nääntyy, on kuollut!" "Kauheata!" sanoi kuningas. "Onko siis tämä Herran palvelukseen määrätty huone muuttunut murhaluolaksi?"

Miten saada Kerttu irti sellaisesta kauheasta käsityksestä ja oliko hän ollenkaan saatavakaan siitä irti, se asia näytti kapteenista tällä hetkellä peräti sotkuiselta ja selvittämättömältä vyyhdeltä. Kaikissa tapauksissa, kun se vanha torumistunnelma näin alkoi näyttäytyä aivan mahdottomaksi, hän kadotti vähimmänkin kuvan siitä miten Kertun edessä esiintyä. Kaikki konseptit menivät käsistä.