United States or Philippines ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ihmetellyt oli Hinkki aina, kuinka miehet voivat niin peräti toisiksi muuttua heti kun saavat jonkun uskon, mutta nyt hän tunsi monta näistä miehistä eikä ollut sentään vielä milloinkaan ennen nähnyt missään kirkossa eikä liioin mustatukan kuulijain joukossa miesten silmissä semmoista hartautta ja uskon loistetta, kuin noiden nyt siinä veisatessa kaulatuksin ryssäin kanssa.
Kun hänellä oli maailma jalkainsa juuressa, laajeni myöskin hänen sielunsa näköpiiri ja hän oppi käsittämään kutsumuksensa merkityksen. Yhteiskunta-järjestys. Ottaen opikseen Caesarin kohtalon jätti Augustus sikseen hänen rohkeat uudistuspuuhansa ja varovasti koetti avata toista kehitysrataa, jota myöten vanha yhteiskunta voisi helposti ja huomaamatta muuttua uudeksi.
Mutta kun hän taas alkoi toipua ja veri jälleen virtasi terveempänä ja runsaampana hänen suonissansa tai kun hän virui kaikkea taudin jälkeistä toipumista seuraavassa, puoleksi muistelevassa, puoleksi uinailevassa tilassa, alkoi hänen mielensä Señoran suhteen muuttua. Hän menetteli kuin nainen, uskalsi hän ensin vaatimattomasti puolustella lemmittyänsä.
Hartin ja Professori tulevat totisen näköisinä. No, herra professori? Kuinka on laita? Hm! Puhukaa Herran tähden. Professori pudistaa päätään. Mitä? Aili tulee ovelle, nojaa käsiään pihtipuoliaisiin, kuuntelee. Olisi pitänyt minut ennen kutsua. Eihän toki vielä vaaraa ole? Vaaraako? On! Mitä sanotte! Onko hän arveluttavasti kipeä? Ei vielä arveluttavasti, mutta se voi siksi muuttua.
"Mutta jos te pääsisitte pois täältä toiseen maahan, jossa kukaan ei tunne teidän entistä elämäänne ja jossa teillä olisi huoleton toimeentulo, koettaisitteko te silloin muuttua paremmaksi ihmiseksi?" "En mitään mieluummin halua." "Matkustakaa Norjaan." "Norjaanko?" "Niin, seuratkaa minua sinne." "Teitäkö?" "Niin, ruumistani.
Mutta sydämeni ei kestä sitä kaikkia syvemmin sinulle selittää. Mutta niin totta kuin tässä seison, asian täytyy muuttua!" "Se oli sana!" änkytti Kirja-Tiitsu, "näyttäkää kerta, että te isäntä olette!" "Kun näin mietin, Kirja-Tiitsu, millä kannalla asiat nyt jo ovat, ja miksi ne vielä muuttuvat, kun kuolema minun silmäni sulkee, niin vihasta ottaa henkeeni kiini!
*Rosmer*. Niin, niin, sinä arvelit kai, ett'ei meidän välimme koskaan voisi muuttua toisellaiseksi, kuin se oli. *Rebekka*. Niin, niin luulin. *Rosmer*. Samoin luulin minäkin. Mutta jos minä kuolisin . *Rebekka*. O, Rosmer sinä elät kauvemmin kuin minä. *Rosmer*. Kurja henkeni lienee sentään omassa vallassani, saan kai sille tehdä, mitä tahdon. *Rebekka*. Mitä sillä tarkoitat!
Mutta kun minulta niitä kuitenkin vaatii koko pitäjä, niin minun pitäisi muuttua jauhoiksi, minun pitäisi antaa jokaiselle *paljon*, ei kukaan tyytyisi vähään! Pitäjän miehet joka kokouksessa härnäävät, että paljon menee, paljon menee! Minä annan kaikille liian avokätisesti muka, eivätkä tahdo enää myöntää mitään.
Stefan häpesi jo minua. Tiesin hyvin kyllä ett'en ollut mikään sivistynyt nainen, ainoastaan jokapäiväisiin oloihin tottunut vaimo, ja tiesin ett'en muuksi voinut muuttua.
"Vai niin! Ei mitään! Mutta tahtoa on sinulla ollut katkeroittaa elämämme, tahtoa muuttua iloisesta, ystävällisestä nuoresta tytöstä itkuiseksi, hempeämieliseksi naiseksi, jollaisia enin vihaan. Siihen on sinulta tahtoa riittänyt! Mutta varotan sinua, Ester, muutu, jätä tuo hautajais-ilme!..."