United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Minä aioin viedä hänet itse hirsipuunkin juuresta taikalinnaan, niinkuin ennen muinoin tapahtui Arthur kuninkaalle, ja ritari Huon'ille Bordeaux'sta, ja Oger Tanskalaiselle. Taikkapa myös, jos tahdon, aioin antaa hänen roikkua hirsipuussa muutamia minuutteja tai tuntejakin, ja sitten huilahuttaa hänet pois näkyvistä yhtä helposti kuin tuuli lennättää pois karisseen lehden".
Ja he laskivat, Elli perää pitäen, Arthur istuen kelkassa. Mutta kun oli tultu takaisin mäen päälle ja Elli ehdotti uudelleen samaa, ei Arthur suostunut. Mäkeä noustessa olivat pojat takaapäin alkaneet hokea: Sinua tytöt tyyrää! Ne ovat kihloissa... Se tyttö on siihen aivan hurjasti rakastunut... Näittekö, kuinka hänen ruma harmaa sukkansa näkyi, kun hän piti perää jalallaan?
Pois karkoitat sa julman kidutuksen! Pian toimeen, muuten silmistäni lujuus Naiskyynelinä vetrehinä vierii! Lukea voitko? Kaunis käsi, mitä? ARTHUR. Niin rumaan tarkoitukseen liian kaunis. Molemmat silmät kuumin raudoin polttaa! HUBERT. Mun täytyy, laps. ARTHUR. Ja tahdot myös? HUBERT. Ja tahdon. ARTHUR. Ja hennot?
Kapteenin hattu oli painunut hänen korviensa yli niskaan saakka; mutta hän yhä astui kädet taskuissa eikä muuten osoittanut minkäännäköistä väsymyksen merkkiä. He olivat miltei karata päin matalan kivirakennuksen seinään, ennenkuin saivat tietää, että olivat tulleet pieneen, "Arthur kuninkaan aseet" nimiseen ravintolaan.
Ellikö osaisi tanssia franseesia ... hauskapa olisi nähdä, kuinka hän harppailisi. Iida tanssii sitä paremmin. Se vain siltä näyttää, kun hänen leninkinsä istuu niin hyvin ja hänellä on uudet tanssikengät... Tuo oli erään kateellisen tytön ääni. Huomasitteko, kuinka usein Arthur Iidan kanssa tanssi? Hän tanssi kolme kertaa jo ensi valssissa. Kuulkaa, tytöt, eikö se Elli todellakaan osaa tanssia?
Arthur kiisteli moista mahdollisuutta vastaan, arvellen samalla, että jos todellakin niin olisi käynyt jollekin suvulle, oli myöskin jokaisen aatelismiehen velvollisuus koettaa kohottaa se jälleen oikealle paikalleen yhteiskunnassa. »Sellainen ei ole taas mikään helppo tehtävä», puuttui joku puheeseen. »Niinpä esimerkiksi aivan tässä lähellä asuu eräs parooni Pahumberg, joka nykyisin on vain köyhä pitäjänsuutari.
Mr Parvis oli suututtanut Arthur Kuninkaan miehiä kuorsaamalla niin kovasti, että nyt päätettiin herättää häntä ja kehoittaa häntä lähtemään kotia. Mutta siitä mr Parvis suuttui kovasti, ja kun jotkut tarjousivat saattamaan häntä kotia, hän joutui vallan raivoon, jotta heidän täytyi jättää hänet rauhaan. Hetken kuluttua hän taas oli vaipunut uneen.
KUNINGAS JUHANA. Tää poika korjaa, Hubert. Philip, riennä! Teltassa äitiäni ahdistetaan, Hän vangittu on, pelkään. BASTARDI. Pelastettu. Ma turvaan hänet vein, ei pelkoa. Eteenpäin, herra! Vähän vaivaa vielä, Niin työmme saamme hyvään päätökseen. Kolmas kohtaus. Sama paikka. Niin, äiti; vahvan vartioston turviin Te jäätte tänne. ARTHUR. Voi, tästä äiti parka suruun kuolee!
PANDULPH. Oh, kun hän teidän lähestyvän kuulee, Niin Arthur, jos hän vielä hengiss' on, Sen päälle kuolee! Juhanasta oiti Vieroittaa sydämensä koko kansa, Ja suuta suikkaa oudon tulokkaan, Ja kapinaan ja raivoon aihett' imee Juhanan verisistä sormenpäistä. Minusta mylläkkä jo käymäss' on; Oi, hautumass' on vielä parempaakin Kuin kaikki tää!
PANDULPH. Tuo hulluuden on puhett', eikä surun. CONSTANCE. Et ole hurskas, noin kun panettelet. Vai hullu! Omaa lastani nyt raastan; Nimeni Constance; Gottfrid mieheni; Nuor' Arthur poikani, ja hän on poissa! Vai hullu! Hyvä Jumala, jos oisin, Ett' itseni ma voisin unhottaa! Jos voisin, oi, mink' unhottaisin tuskan! Viisautta saarnaa, että hulluks saat mun, Niin pyhäks itse tulet, kardinaali.