United States or Cook Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tään päivän osaks kaikki haaksirikot Ja kaikki kaupan purkamiset tulkoot! Tään päivän alkeet saakoot huonon lopun, Ja vilpiks itse uskollisuus käyköön! KUNINGAS PHILIP. Ei, toden totta, syytä teillä, rouva. Kirota tämän päivän somaa työtä. Takeena teill' on majesteettini. CONSTANCE. Sain väärää rahaa, joka majesteetin On näköinen, mut koetust' ei kestä. Olette valapatto, valapatto!
"Antakaa tuon jalon herttuan myöski ottaa tämän onnellisen hetken ystävyyteen osaa", sanoi Philip, ja herttua lähestyi puoleksi arkana, puoleksi taipuvana jonkinlaiseen sovintoon. "Minä en piittaa mielettömistä enkä heidän hulluudesta", sanoi Richard huolimattomasti; ja arkkiherttua kääntyi selin häneen ja meni tiehensä. Richard katsoi hänen jälkeen, kun hän poistui.
Jok' oikeuksistaan pois sun poikas sulkee. CONSTANCE. Sen kyllä uskon: tahdon, ilkitahdon, Naistahdon, juljettoman mummon tahdon! KUNINGAS PHILIP. Vait, lady! Vaietkaa tai malttukaa! Tään seuran suostumuksellaan ei sovi Noin epäsointoisata soimaa säistää. Nyt torvi soikoon, Angers'n asukkaat Muureille kokoon; sanokoot, ken meistä On heille mieleen, Juhana vai Arthur.
KUNINGAS JUHANA. Ken on sun valtuuttanut, Ranskan herra, Tilille tästä mua vaatimaan! KUNINGAS PHILIP. Se ylin tuomari, mi mahtavain Povessa herättää sen hyvän vaiston, Ett' oikeutt' ei saa tahrata ja ryöttää, Hän turvihini heitti lapsen tään, Ja hänen valtuullaan sua töistäs syytän Ja avullaan sua niistä rankaisen. KUNINGAS JUHANA. Vai niin, sa vallan itsellesi valtaat.
KUNINGAS PHILIP. Sa, Englanti, et tässä tulituiskuss' Enemmän verta säästänyt kuin Ranska, Menetit vain. Tään käden kautta vannon, Jonk' all' on maata taivaan silmänkannot Ett' oikeuden en miekkaa ennen heitä, Kuin sillä sinut maahan lyön, tai lisään Kuolleitten lukuun ruhtinaisen ruumiin, Näin sodan tappio- ja murhalistaan Kuninkaan nimen liittäin kaunisteeksi. BASTARDI. Haa, majesteetti!
BASTARDI. Tuo vanha suntio, tuo lukkar' Aika, Tahtooko hän sen? Silloin katuu Philip. BLANCA. Aurinko vertyy; hyväst', armas päivä! Nyt kenen puolta pidän? Molempain: Yks käsi toisen joukon, toinen toisen; Ja näiden raivo, kumpaankin kun kiinnyn, Mun rikki riistää, kappaleiksi katkoo.
KUNINGAS JUHANA. Kenenkä puolta kaupungin on väki? KUNINGAS PHILIP. Englannin, sanokaa. Ken kuninkaanne? PORVARI. Englannin kuningas, kun ensin tutaan Se kuningas. KUNINGAS PHILIP. Se meissä tuntekaa, Sen oikeutt' edustamme. KUNINGAS JUHANA. Ei, vaan meissä, Jok' itse arvoamme edustamme Ja oman persoonamme valtuudella, Me, oma herramme, Angers'n ja teidän.
Se hälle sano; tääkin vielä kuule Englannin suusta: mikään Rooman pappi Veroa meilt' ei saa, ei kymmenystä; On taivaan kautta ylin valta meillä, Ja taivaan kautta valtakunnassamme Aiomme tätä valtaa käyttää yksin Ja kuolevaisen käden avutta. Se sano paaville; ei tarvis häntä Ja vallananastustaan haikailla. KUNINGAS PHILIP. Tuo herjaust' on, veli Englanti.
Olen tässä kuvannut tosiasioiden mukaan Philip Wicksonin, entisen oligarkin ja myöhemmin kumoustoverin, katoamisen. Me näet vihdoin käännytimme hänet. Hänen mielensä oli puhdas ja taipuisa, ja luonnostaan hän oli sangen rehellinen ja oikeamielinen.
Olihan itse Ruotsin etevin paimenrunoilija Gustaf Philip Creutz ollut suomalainen syntyperältään. Hänessä, samoinkuin yleensä suomisyntyisissä ruotsinkielisissä runoilijoissa Franzeniin saakka, oli vain tuoreempi, terveempi tunne-elämä viitannut heidän vienompaan, mutta samalla karumpaan lähtökohtaansa, sinisten vesien ja humisevien korpien kotimaahan.