United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hänen hempeä, huoleton luonteensa ja juurtunut tapa heti notkeana ja arkana taipua isän tahtoon vaikuttivat lamauttavasti hänen koko olemukseensa tässä hänen ensi taistelussaan oikeutensa puolesta. Hän oli aivan kalpea ja tunsi, kuinka tuo onneton 'tulppa' pyrki tukkimaan kurkkua.

"En voi olemattomaksi tehdä mitään, en mitään!" kuiskasi hän sitten jälleen. "Kaarle, Kaarle!" rukoili Minette. "Katso toki vielä kerran meihin, minuun ja lapseesi. Siunaa Frankia!" Ja äiti veti vuoteen viereen pojan, joka arkana oli poistunut. Rossiter hengitti raskaasti; näytti siltä kuin hän ei enää voisi mitään puhua.

Kun Esterin jäykkä, kylmä käsi lepäsi Bengtin kädessä ja hänen harhaileva katseensa arkana vältti Bengtin katsetta, valtasi tämän inho Esteriä kohtaan, ja sen sijaan, että olisi sanonut myötätuntoisen, lohduttavan sanasenkaan, antoi hän synkän äänettömyyden nousta heidän välilleen. Ja niin kulki Ester kantaen surua äidin kuolemasta saamatta koskaan Bengtiltä osaaottavaa sanaa.

Nehljudof ei vastannut mitään, vaan pyysi päästä tapaamaan. Tirehtööri lähetti vartijan ja Nehljudof tuli tämän kanssa naisosaston tyhjään vierashuoneeseen. Maslova oli jo siellä ja ilmestyi hiljaisena ja arkana verkon takaa. Hän tuli ihan lähelle Nehljudofia ja katsoen hänen ohitsensa sanoi hiljaa: Antakaa minulle anteeksi, Dmitrij Ivanovitsh, minä puhuin paljon pahaa toispäivänä.

Vastasi, virkkoi näin jalo Hektor heiluvaharja: "Rakkahin, myös mua huolettaa tämä kaikki, mut kantaa Troian miesten en eessä, en vaimojen laahovavaippain voi häpeääni, jos arkana pois sotimasta ma väistyn. Salli sit' ei oma luontonikaan, sill' ain' olen miesnä oppinut taistelemaan eturinnass' iliolaisten, kuin nimi taattoni kuulu ja myös oma kunnia vaatii.

Taitaa tulla tyttö! SINIKKA tulee arkana, posket pakkasesta punertavina, katsoen kummallekin kupeelleen; riisuu lakkinsa ja kintaansa, puhaltaa sormiinsa, vilkaisee isäänsä, taas äitiinsä ja pujahtaa sitten nopeasti värttinänsä ääreen karsinanpuolelle. KERTTU: No, oliko käynyt rihmaan? SINIKKA (säpsähtäen): Rihmat? (Hämillään.)

Ja kun toinen puoli oli kerran sipaistu, ei tietysti voinut enää jättää toistakaan puolta leikkaamatta. Tämä temppu muutti kapteenin ulkonäön hämmästyttävästi. Mutta katsahdettuaan peiliin, ei kapteeni voinut sellaista ulkomuotoa lainkaan hyväksyä ja lyhensi nyt itse viiksensä niinkuin vaan saksilla sai, sillä kapteeni oli aina pysynyt ulkomuodostaan sangen arkana. Anna tulla vaan Kerttu!

Arkana seisoi Esa oven suussa, hattu suun edessä, kannu kädessä. Otto yritti käyttää asemaa hyväksensä, ehdottaen Esalle: Mennään nyt Esa kaivamaan sättiä ja mennään sitte ongelle! Ja hän olikin jo livahtaa pois tuvasta, kun äiti voitti sisunsa ja äyhkäsi: Vai siinä sinä jo olet...! Kakara...! Missäs ne loppurahat ovat?

"En neitonen oo enkä kaunis!" semmoinen kuin Korneliuksen kuvissa Goethen Faustin Margaretha oli lausuessaan näitä sanoja, niin, semmoinen oli kyllä Roosakin, kun hän hurskaana, siveän arkana koki väistyä vallattomain kosijainsa tieltä. Roosa kumarsi nöyrästi kuin lapsi Paumgartnerille ja suuteli hänen kättänsä.

Ajatelkaas, mihin asemaan ja kunniaan Coletten puoliso näin tulisi! Siitä huolimatta säilytti hän lapsellisen katseensa esiytyen vaatimattomana ja arkana olletikin ruhtinattarensa edessä, joka yhä kohteli häntä miellyttävimmällä ylenkatseella. Puolisonsa silmissä ei kukaan ole suuri mies, se näkyi tässäkin toteutuvan. »No!