United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kun näin oli asiat, ei ollut kansassa mitään kansallishenkeä, ei mitään käsitettä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, elettiin vaan melkein niin kuin luontokappaleet semmoinen aikakausi se oli! Tämä raakuus ei ollut minuunkaan vaikuttamatta; kortinlyöntiin taivuin näin.

Tässä tilaisuudessa selitti Maria Teresia julkisesti, ettei hän siten suinkaan luopunut oikeuksistaan, vaan ainoastaan luovutti osan hallitustoimista puolisolleen. Harvoin on riidelty niin paljon asiasta, jolla tuli olemaan niin vähän käytännöllistä merkitystä.

Nehän ne ovat meidän suomalaisen kansallisuutemme vastustajia, nuot oman maamme Ruotsalaiset, jotka kokevat lujasti kiinni pitää Ruotsin kielen oikeuksistaan tässä maassa, että he yksin saisivat edespäinkin hallussaan pitää vaan virat ja nauttia niistä tulevat palkkaedut, ja että he yksin saisivat nauttia sen korkeamman opetuksen, jota vaan koululaitokset voivat tarjota, ja sen he tekevät sentähden, että suomalaiset pysyisivät vaan työjuhtina ja heille nöyrinä palvelijoina!

Tämä yleinen orjasota, joka tavalla tai toisella raivoaa miltei joka perheessä, on ollut alituisena puheenaineena Amerikan naisseuroissa. Se on niin loppumaton ja ankara sota, kuin riitelisivät ylimykset ja työluokka keskenään epämääräisistä oikeuksistaan. Englannissa ovat palvelijat varsinainen luokka ja palvelus on virka.

Mutta meidän, lakimiestemme, ei sovi sitä neuvoa noudattaa. Meidän tulee vetää esille ja laskea lain vaa'alle seikkoja niitäkin, mitkä muut ovat unhotuksiin tuominneet. Seuratkaamme Jooseppia! Hänen vihansa oli ankara, kostoa hehkuva, muka poljetuista oikeuksistaan, ja yhä yltyvä viimeisiin aikoihin. Hänen isänsä ja kotiväkensä pelkäsivät häntä, se on tunnettu asia.

Todellisessa rakkaudessa kantavat molemmat yhdessä ristiä, ja se, joka ritarillisesti tahtoo sitä yksin kantaa, riistää vain toiselta osan hänen pyhimmistä oikeuksistaan.

Jok' oikeuksistaan pois sun poikas sulkee. CONSTANCE. Sen kyllä uskon: tahdon, ilkitahdon, Naistahdon, juljettoman mummon tahdon! KUNINGAS PHILIP. Vait, lady! Vaietkaa tai malttukaa! Tään seuran suostumuksellaan ei sovi Noin epäsointoisata soimaa säistää. Nyt torvi soikoon, Angers'n asukkaat Muureille kokoon; sanokoot, ken meistä On heille mieleen, Juhana vai Arthur.

Heti kun valamiehet olivat istuutuneet, piti puheenjohtaja heille puheen heidän oikeuksistaan, velvollisuuksistaan ja vastuunalaisuudestaan. Puhettaan pitäessään hän alituisesti muutteli asentoansa, milloin nojaten vasempaan, milloin oikeaan käteen, milloin tuolin selkään, milloin sen laitoihin, milloin tasoitteli paperin reunoja, milloin silitteli paperiveistä, milloin taas tunnusteli kynää.

Hän oli toivonut täällä luonnon helmassa kerrankin saavansa nauttia inhimillisistä oikeuksistaan ja olla nuori ja vapaa; mutta sen toivon esti toteutumasta äidin arkuus ja epäluuloisen holhoojan aina valvova silmä.

Hän tulisi sen pitämään kalliina todistuksena oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ylioppilaana ja kehoituksena pyrkimään eteenpäin sillä valon tiellä, jolle hän sen kautta oli elämänsä pyhittänyt. Minne tämä tie hänet veisi? Hän ei sitä vielä varmaan tiennyt. Vaan taaskin kangasti hänen mielessään avara, valoisa koulusali, jossa hän saisi puhua kansan nuorille.