United States or Tokelau ? Vote for the TOP Country of the Week !
LIND. Kelle meidän riidasta on suurin etu? RUOTSILA. Kellekäs muille kuin asianajajille, se on aina ollut minun ajatukseni! LIND. Semmoinen rahasumma! RUOTSILA. Se on hävitöintä! LIND. Ja tähän on teidän itsepäisyytenne syynä. RUOTSILA. Ei, teidän ahnautenne siihen on syynä. LIND. Jos olisitte alussa ruvenneet sovintoon RUOTSILA. jos ette olisi tahtoneet väkisen rakentaa myllyänne
"Provasti, teidän sananne ovat loukanneet minun", vastasi kapteeni närkästyneenä; "jos teillä vähänkään kunniantuntoa on, niin ymmärrätte sen. Te luulette, että se viha, mikä minussa muinoin vallitsi velipuoltani vastaan, on hänen kuolemallaan muuttanut hänen viattomaan poikaansa. Ja kumminkin olitte te vasta ikään todistajana minun ja veljeni sovintoon.
Vaikka La Rochelle kyllä oli ankarassa piiritystilassa ja menestys näytti varmalta, kaikista toimenpiteistä päättäen, mutta erittäinkin siihen katsoen, että sulku esti pienimmänkin venheen pääsemästä piiritettyyn kaupunkiin, saattoi piiritys kumminkin vielä kestää kauvan, ja se olisi suureksi häpeäksi kuninkaan asevoimalle ja saattaisi paljon harmia kardinaalille, jolla tosin ei enää ollut työtä eripuraisuuden herättämisessä Ludvig XIII:n ja Itävallan Annan välille, sillä se oli jo olemassa, mutta sen sijaan oli hänen saaminen herra Bassompierre ja Angouléme'n herttua sovintoon, sillä he olivat riidassa.
Taivaan Isä sinua siunatkoon ja antakoon minulle voimaa lupaukseni täyttämiseen! Amen! kuiskasi Katri. Samassa nousi aurinko kultaisen pilven helmasta ja loi ensimmäisen silmäyksensä ikkunan lävitse Koiviston perheesen, joka vihdoinkin oli rauhaan ja sovintoon tullut. Lapsi, joka oli maannut horroksissa, aukaisi nyt kirkkaat silmänsä ja katsoi suloisesti vanhempiinsa.
KULLERVO. Kuinka lienee? KIMMO. Kaikki synkeä kuolo päättää; tämän veliriidan myös, josta nyt kärsimme, se viimein sovittaa ja ikuisen rauhan tuo. Miksi eivät käyneet sovintoon, koska elon päivä vielä molemmille paistoi? ja kaikki olisi nyt toisin.
Surmasi hirmuinen Kullervo Pimentolan kauniin tyttären, mutta silloinpa katkesi side, joka Pohjolan ja Kalevalan sovintoon liitti, ja toisiansa vastaan nyt taasen kääntyivät sukukuntain aseet, ja onnen ikuisen nyt maamme periä taitaa. Jos ompi niin, niin kasvoipa tuhosta onni. Loista, kuu, ja kirkasta tiensä. Mutta kosken alle, tuohon, he venheinensä pysäyvät.
Katso: tässä eräs pieni perhekunta, tuossa toinen yhtä suuri, jotka yhä katsahtavat toinentoiseensa kuin kaksi nälkästä kotkaparvea, kiehtoen niellä toinentoistansa. KERTTU. Ja toki löytyy molemmissa parvissa lempeä kyhkyläinen, jotka eivät katsahda karsaasti toinentoiseensa, ei, vaan lemmen maailmassa heidän sielunsa yhdessä viehkeilevät. Kas siinä alku ihanaan sovintoon.
Kova kovaa vastaan, jos niiksi tulee. Muistatko, pikku ystävä, kuinka äkäpussi kesytetään? Varo itseäsi ! Minä ehkä tulen käyttämään samaa keinoa, ellei muu auta... Ei ei, elä pelästy, sirkkuseni. Niinhän sinä seisot siinä, kuin säikytetty pikku kyyhkynen. En minä niin äkkiä ankaraksi rupea, vaikka suotta peloittelen. Minä päinvastoin olen heti valmis sovintoon, kun vaan teet niinkuin pyydän.
Kas John, tuolla onkin sinun Anderssonisi ja hevosesi aidan luona, isoäidilläsi olikin hyvä muisti, huomaan minä ja nyt sinulle tulee hauska joulu! Tietysti! Tulkaa tekin katsomaan John oli heti valmis sovintoon. Kiitos tarjoomastasi jouluiloasi »tyhmälle sedällekin» tohtori vastasi hymyillen minä seuraan ajatuksillani teitä sinne kotia hyvästi!
Saatatteko, rakkaat lapseni, antaa meille anteeksi kovan ja tyhmän käytöksemme teitä kohtaan?" sanoi Kirri. "Jos kuin, isä kulta", sanoi Martti. "Entäs Aina? Paljon on tosin uskallettu silloin, kun pyydetään sovitusta siltä, joka syyttömästi on niin paljon saanut kärsiä, mutta sydämeni ei tunne saavan rauhaa, jos en pääse sovintoon sinunkin kanssasi", puheli Kirri Ainalle.