United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !


Selvästi luki hän sisältä, ja aapiskirjan taisi hän ulkoa kannesta kanteen, niinmyös vähänkatkismuksen. Ja nyt, kun joulu oli mennyt, alkoi luku ja puuha. Siinä opettajana istui Eero ja oppilaisina hänen veljensä, jotka yhdestä suusta huusivat kirjainten nimet, niinkuin nuorin veli heille saneli. Yhdestä suusta he huusivat, ja mäikkyi avara pirtti.

Pekka tutki sitä; ansoja hän ei löytänyt, mutta otti sen sijaan esiin jotenkin pitkän nelikulmaisen puun, joka oli täynnä viivoja ja merkkejä. Tätä hän istuutui tarkastelemaan ja laskemaan. Hetken kuluttua hän sanoi: "Tiedätkö, Antti, mikä päivä huomenna on?" "En, mistäpä minä sen tietäisin? En ole vielä oppinut noita harakanvarpaita." "Niin, kahden päivän päästä on joulu.

Sesilialle oli ero nyt vaikeampaa, kuin hän oli luullutkaan, hän, joka aina ennenkin oli elänyt eroitettuna ajatuksiensa esineestä; mutta nyt oli, kuin hän nyt vasta olisi tuntenut tarpeen tuntea lemmittyänsä ja omistaa hänet. Hän ei nyt enään tyytynyt sydämensä pelkkään uni-kuvaan. Mutta joulu lähestyi ja sen kanssa jälleen näkemisen toivo. Margareettakin luki viikkoja ja päiviä.

Kun joulu nyt oli tullut eikä Agnes ollut uskonut minulle mitään uutta, alkoi eräs epäilys, joka useita kertoja oli herännyt mielessäni tokko hänellä olisi tieto sydämeni todellisesta tilasta ja tokko se pelko, että hän tuottaisi minulle tuskaa, pidätti häntä kovasti rasittaa minua.

»On meillä kolmihaarainen kynttilä. Koska äidillä oli vähä talia, niin hän sen laittoi, vaikka olikin kipeä. Ruukussa hänellä oli talia, ja siihen hän vain kynttilää kastoi. Hän on aina joka joulu Vapahtajan tuloksi laittanut meille kolmihaaraisen kynttilän.

Yöllä uneksi hän sitävastoin lakkaamatta kauniista katajista, jotka hän seuraavana päivänä hakkaisi ja asettaisi neiti Vinterin kamariin. Lukukausi oli kulunut säännöllistä menoaan pimeiden syyskuukausien ajat, ja joulu oli ovella. Rautiolla ja opettajattarella oli ollut monta pitkää keskustelua joulujuhlan johdosta lapsille.

Ja kun joulu tuli kohta sen jälkeen, niin ei tuo veren nousu päähän ensinkään vähennyt. Isä kulki alakuloisena, vaan ei tahtonut antaa iskeä suontansa useammin kuin tavallista oli eli kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Irene tuli, ja valtioneuvos luki säkeen: Ulkomuoto kaunis on, Mutta sydän kylmä, kova. Sydän lapsen koita suojella Ett'ei maailma sais turmella. Ensi joulu varmaan tuopi Monta moista lahjaa sulle, Ehkä vielä silloin suopi Syleilynkin armaan mulle.

Olipa kerran seitsemän sisarusta. Kuin viime kerran oli joulu, leikkivät he kaikki iloisina yhdessä, ja heillä oli joulu-ukko ja joululahjoja, ja he tanssivat joulukuusen ympärillä. Ja väsyttyään panivat he pienet kätensä ristiin ja rukoilivat hartaasti Jumalaa varjelemaan heitä kaikesta pahasta ja kaikista kiusauksista maailmassa, ja niin he nukkuivat Jesuksen nimeen.

Tule kekri, jou'u joulu, Sekä pääse pääsiäinen; Kyll' on kystä aitassamme, Paljon pantua eloa, Sirkan reisi, paarman jalka, Peiposen perä-pakara, Sammakon sakari-varvas, Sisiliskon silmä-puoli. Kant. Kasvoi ennen kaksi lasta, Toinen kasvoi Kaalimaassa, Toinen Ruotsissa yleni. Se kun kasvoi Kaalimaassa, Se Hämehen Heinrikki; Se kun Ruotsissa yleni, Se on Eerikki kuningas.