United States or Portugal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Koska minä itse olen yksi näitä ystäviä, niin pyydän saada vastata muittenkin puolesta. Suomalainen yleisö on jo suosioonsa ottanut kaksi kansan syvästä rivistä lähtenyttä kirjailijaa: Pietari Päivärinnan ja Kauppis-Heikin. Meidän mielestämme kelpaa Eero Sissala kolmanneksi heidän seuraansa.
Sen oppinutko oisi Väinön kansa Vuossatain vaiheist', entiselostaan? Sen oppinutko oisi Väinön kansa Vuostuhantisest' oppi-ai'astaan? Sen oppinutko Volgan rannoilt' asti, Miss' asui muinen, kaitsi karjojaan? Sen oppinutko olet, suomalainen? Sen oppinutko, kansa Kalevan? Jos opit sen, niin veisaa kuolinvirttäs Ja raukkana käy kuoloon kurjahan!
Siellä asusti siihen aikaan eräs suomalainen metsästäjä, jolla oli nuori kasvatti ... ja tästä jos sallitte minun siitä kertoa piti isävainajanne hyvin paljon ja suloinen, ihmeen ihana tuo impi olikin." "Mikä hänen nimensä oli?" kysyi ruhtinas uteliaasti. "Niin, senkin muistan aivan hyvin. Eikä se ollut huonompi, rumempi kuin tyttökään... Päin vastoin sopi se hänelle erinomaisen hyvin.
Katri ja Anna katsoivat toisiansa ja molempien katseissa kuvastui sama ajatus, nimittäin puolustus. Pienestä akkunasta saattoivat he nähdä kuinka suomalainen joukko nopeasti hyökkäsi taloa ja siitä vasemmalle pakenevan yliesikunnan perässä. Tämä näky antoi heille uutta rohkeutta ja uutta toivoa. "Tule nyt", ärjäsi Jussila ja meni Katrin luo. "
Bogeniin oli tullut eräs suomalainen vaimoineen aikoen asettua sinne asumaan, ja jos tarkkaan kuulosti, niin saattoi kuulla, kuinka siellä kaadettiin uudistorpan rakennuspuita. Tämä oli nuorille miehille iloinen uutinen, ja he onnittelivat Mattua, kun naapuriin oli tullut naishenkilö.
Yhtä kipeästi kaipaa ruotsinkielinen sivistyneistömme elinedellytyksenään suomalaisen kansapohjan verestävää, elävöittävää maaperää allaan pysyäkseen terveessä elämäntajussa ja todellisuuden verekkäällä, rikkaalla, hedelmällisellä pohjalla kuin suomalainen kansapohjakin kaipaa ruotsinkielisen viljelyksemme elokasta aistia, valpasta arvostelua ja täsmällistä muodon kuria pysyäkseen sivistyksen ryhdissä ja hengen joustavassa, karaistussa, eteenpäinleikkaavassa terässä.
Siellä juuri asui se suomalainen, jonka talo oli hävitetty. Joukkoon oli lyöttäytynyt vielä monta suomalaista, heitä oli nyt jo karttunut neljätoista miestä. Johtajiksi valittiin Pekkalainen ja Vetalainen sen niminen oli vahinkoa kärsinyt suomalainen ja retki järjestettiin niin, että ruotsalaisten talonpoikien taloihin tultiin puoliyön aikaan. Taloja oli kaksi lähellä toisiaan.
Ja tätä hänen näin itsensä luomaa kuvaa täydentävät ne monet kaskut, joita miehestä mieheen kerrottiin hänen seikkailuistaan: esim. kuinka nimismies, luullen häntä maankulkijaksi, oli ottanut hänet kiinni tiepuolesta, istuttanut rattailleen ja ajanut pappilaan, mutta kuinka sinne saavuttua rovasti oli juossut häntä vastaan ja sulkenut hänet syliinsä monta muuta samanlaista tapausta mainitsematta, joissa suomalainen hilpeys ja leikillisyys esiintyy mitä viehättävimmässä valossaan.
Mikä kumma, sanoi hän äkkiä. lyöden kirjan kiini onko mahdollista? sanoi hän, avaten kirjan uudestaan; tuossahan on tasan 100 vuotta tätä ennen kirjoitettu: ensimmäinen suomalainen kirja tullut painosta; ja sen sivuun on kirjoitettu kertomamerkkien sisälle: "kyllä se kuulee Suomenkin kielen, joka tuntee kaikkein mielen."
Kiitollisuuden ja kunnioituksen tuntein tulee varmaankin jokainen Shpalernajasta vapautunut suomalainen kauan muistamaan sitä alttiutta, vieraanvaraisuutta ja ystävällisyyttä, mitä Suomen aseman henkilökunta osotti meille tuon viimeisen Pietarissa vietetyn viikon kuluessa. Onnen tunnettani sumentaa käsikirjotusteni kohtalo.