United States or Latvia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Osaathan sinä vastata, vakuutti Iida. Ei se mene aina oikein, väitti Aliina. Moni osaa paljon paremmin, vaikka eivät muuten muista läksyjään niin hyvästi. Mutta jos siinä on se esteenä, että sinä liika tarkasti seuraat läksyn sanoja, arveli Iida. Sittenhän en osaisi mitään vastata, jos en sanoja muistaisi, epäili Aliina. Eipä sitä tiedä, sanoi Iida.

Hän epäili, että Iida päästäkseen pois heidän seurastaan sanoi olevan asioita ja erosi pyytämättä mukaansa. Juhlan aloittamisen aika oli käsissä. Pääsylippujen myyjät asettuivat pöytineen aitauksen aukoille, mutta kauppa kävi hitaasti, kunnes torvensoittajat ilmestyivät lavalle.

Aliinaa vähän hävetti tämä hänen kontin halveksimisensa, mutta hän sai pian hyvän mielen, kun kuuli että Iida tulee heidän mukaansa. Illemmalla siirtyivät joukot suurelle kentälle kansanjuhlaan, johon oli laitettu kaikenmoisia telineitä ja tankoja kilpailuja varten. Sielläkin soitettiin aluksi, ja sitten nousi puhujalavalle Salinin Jenny-neiti pitämään esitelmää naisasiasta.

Ne keskustelut ovat hyvin hupaisia kuunnella ja ainahan ne muut yllyttävät puhumaan, vaan olen päässyt sillä, kun yhdyn jonkin toisen puheeseen. Täytyy lopettaa, sillä kukko laulaa puolta yötä ja vielä pitäisi vähän lukea Kalevalaa huomisen varalta. Voi hyvin ja kirjoita edes vähän ystävällesi Aliinalle. Joulun edellä hän sitten kirjoitti: Hyvä Iida!

Täytyi erota noin lämpimimmiltään, jättää toiset nuoret vielä moniksi päiviksi iloista elämää jatkamaan, heittää Iida... Kun aamulla tulin puutarhaan, olivat tytöt jo siellä minulle kukkaskimppua sitomassa. Näin selvästi kuinka Iida kävi hakemassa lemmenkukkia ja pisti ne sinne kätköön toiseen laitaan; ne ovat minulla samoin kuin kanervan oksa vieläkin tallella.

Tämä Aliina näkyy olevan kovin arka, nauroi Iida. Käy sinä Hilja kutsumassa ne tänne. Ei nyt kuitenkaan tänne, kun sinullakin taitaa olla kiire. Tavataanhan niitä siellä arpajaispaikassa. Jos niin tahdotte. Mutta nepä odottavat teitä pitkään. Antaa odottaa ja sinnehän tästä pitääkin lähteä. Juodaanhan kahvi ja mennään sitten yhtenä. Minä olen utelias näkemään teidän sulhasianne, sanoi Iida.

Alkanethan toki jo parantua? Sitä tässä toivotaan, sanoi Iida. Olen minä ollut huonompikin. Mutta mitenkä sinä nyt jo tulit? Se soveltui tällä lailla ja halutti tulla sinuakin katsomaan. Niin, sinä olet todella hyvä, tunnusti Iida. Mutta ehkä sinä kumminkin tulit etupäässä sen vuoksi, että saat olla enemmän aikaa kotonasi, ennenkuin joutuu sinne sairashuoneelle menon aika.

Ei ensinkään ansaitse ajatella sitä, mitä on tapahtunut, kyllä minä pidän huolen Aliinan tulevaisuudesta. Neiti Jenny meni ja jätti toiset keskenään. Huuhdo nyt silmäsi vedellä, neuvoi Iida. Voithan sinä kumminkin vielä lähteä kävelemään, niin etsitään Hilja, sekin näytti jäävän pahoilleen. En minä lähde minnekään, sanoi Aliina. Tulkoon Hilja tänne, jos haluttaa.

Kalle ja Katrikin oikein loistivat tyytyväisyydestä nähdessään Iidan hartautta, mutta vieläkin tyytyväisemmät olivat he molemmat kotimatkalla venheen hiljaa liukuessa kotilahden melkein rasvatyynellä, kiiltelevällä pinnalla, kun Iida muistista kertoi heille saarnan sisältöä.

Mistä syystä niin paha mieli? kyseli Jenny-neiti. Aliina ei voinut vastata mitään, turvaili vain syrjäiseen soppeen istumaan. Oletko sinä, Iida, jollain tavalla loukannut? kysyi Jenny. En toki. Kuka sitten? Tiedätkö sinä? Kyllä minä tiedän. Sano sitten. Ei sitä voisi sanoa. Miksei voi sanoa, kiivastui Jenny-neiti.