United States or Turkey ? Vote for the TOP Country of the Week !
H. K. K. Fredrikin käskystä komensi kreivi Taube minun ja Ahock'in meren toiselle puolelle 10 p. Helmik. 1715. Mutta kun olimme päässeet Ekkeröhon, sanoivat talonpojat että oli mahdotoin viedä meitä kauemmaksi kulku-jään vuoksi, jonka tähden jäin sinne muutamaksi päiväksi. Sattuipa niin, että H. K. K. Fredrik ja kreivi Taube tulivat Grislehamn'iin ja käskivät talonpoikain viedä meidät meren yli.
Elok. kenraali Taube komensi minua kahden miehen kanssa Ahvenanmaalle, ja palatessani sieltä toin minä myötäni 3 vankia. Ajoin ahkerasti takaa erästä upseeria, joka ryösti koko Ahvenanmaalla. Kaikin voimin koetin saada häntä kiinni, ratsastaen sekä salmien että purojen poikki, ja viimein tapasinkin hänen Sundskär'in kappelissa. Minä kysyin tahtoisiko hän nyt kortteerin.
Te kerrotte hänelle ikäänkuin itsestänne, ymmärrättekö että Coyetin kirjoitus on kaikkien huulilla ja että se epäilemättä jätetään säädyille ja että siitä on syntyvä kauhea häväistysjuttu, lukuunottamatta sitä, että kuninkaan täytyy lähettää neiti Taube pois maasta, ellei hänen majesteettinsa anna ehdotonta suostumustaan ja myönnytystään toimiin ja puuhiin neuvoskuntaa vastaan.
Hän oli sangen terävä, sukkela ja valmis vastauksien antoon, eikä silloin sanottavasti säästänyt lähimäisensä pieniä vikoja ja puutteita, mutta unohti helposti omansa. *Reinhold Taube*, syntynyt 1823, senaatin kopisti 1851, otti eron 1858, kamariherra 1880, hovimestari 1885, kuollut 1898.
Niiden kertominen kävisi liian laveaksi, ja kunn. lukija kuitenkin itse ymmärtää kuinka paljon vaivaa saa nähdä ennen kuin saa tarkat tiedot vihollisen toimesta ja voimasta. Kohta komensi amiraali Taube minua taas ulos. En kuitenkaan ennättänyt Ahvenan-mertä kauvemmaksi, sillä siellä kohtasi minua venäläinen laivasto. Kiireesti palasin Furusund'iin ja laivasto läksi Kappelskär'iin.
Hän on tosiaankin tehnyt hänen majesteetilleen suuren kunnian vertaamalla häntä patriarkka Aabrahamiin; mutta jätän arvaamatta, onko neiti Taube yhtä mielissään tästä vertauksesta. Sekaantua hänen majesteettinsa perheasioihin ... mitä pirua on Coyetilla kaiken tämän kanssa tekemistä? Se nyt on sitä myöten, miten kukin tahtoo.
Hänen kuolemansa jälkeen 1839 omisti talon hänen leskensä, syntyisin Taube, jota tavallisesti sanottiin »Viikin kartanon vanhaksi vapaaherrattareksi». Kerrottiin monta melkein uskomatonta tarinaa hänen ahneuteen vivahtavasta säästäväisyydestään ja hänen ankarasta hallituksestaan tilalla.
Taube, Hisinger, Mikko. Ole hiljaa. Onko tuo Betlehemin tähti joka meitä korvessa johtaa kolmea viisasta miestä?
Voisin heille nauraa, jos en olisi Vikstedt'in kanssa samassa vekselissä. Noh, nyt Taube rupeaa filosofeeraamaan, silloin olemme hukassa. Minä en filosofeeraa ainakaan ääneen. Se vaan kuluttaa hermoja, eikä muuta maailman menoa. Minut filosofiia saa haukottelemaan. Minut se saa itkemään. Ja minut murhahaluiseksi. Noh, noh lakataan sitten. Murha on sitä vaarallista uutta muotia. Se on vanha muoti.
Kamariherra Taube on myöskin niitä miehiä, joista ei voi olla kysymättä, kuka hän on tuo pieni, ketterä kääpiö, joka näyttää olevan pelkkää jäykkää vanhan kansan kohteliaisuutta. Samaa maata on juhlamenojen ohjaaja, parooni Linder, jonka kumarrukset ja täsmälleen lukkoon napsahtavat jalkatemput tulevat ijäti yhtäläisinä takaisin valtiopäiviä avattaessa ja päätettäessä.