United States or Cayman Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuoss' ota, Cinna, kirje tuo, se kätke Praetorin istuimeen, niin että Brutus Sen yksin löytää; hänen ikkunastaan Sisähän viskaa tuo; tuo vanhan Bruton Kuvahan kiinnitä; ja riennä sitten Pompejon pylvästöön, niin meidät kohtaat. Siell' onko Decius Brutus ja Trebonius? CINNA. On kaikki, pait Metellus Cimber, joka On mennyt sua etsimään. Nyt riennän Ja käytän nämä kirjeet niin kuin käskit.
Torgerin silmiin nousi kyyneleet paljaasta ilosta; hän kävi jokaista kiittämässä. Ja siis saan nyt heti mennä kotiin jäähyväisille. Niin, mene vaan, ja sitte kohtaat minua täällä päivälleen päivälleen muista se! Sen minä kyllä tulen muistamaan. Niin kepeä jaloistaan Torger ei ollut ollut sen päivän perästä, jona hän lähti kotiin Karia kosimaan. Hän pikemmin juoksi kuin käveli.
Mut kautta kunnon korkean, mi sallii mun käydä polkua tään raisun rannan, suo meille joukostasi yksi, joka voi meille näyttää kaahlamon ja ottaa tään miehen selkäänsä: näät kun ei henki hän ole, voi hän ei kautt' ilman käydä.» Ryntäänsä oikean nyt käänsi Keiron ja Nessukselle virkkoi: »Saata heitä! Jos tiellä kohtaat parven toisen, torju!»
Olet kulkenut rauhassa tietäsi, mutta nyt sinä yht'äkkiä kohtaat tämän kirkkaan hiljaisuuden miehen. Pysähdyt kohdatessasi hänet. Herää kysymyksiä. Oletko ollut niin itsenäinen kuin olisit voinut olla? Oletko luottanut sisässäsi omalla erikoisella tavalla kumpuaviin elämän lähteisiin? Oletko laisinkaan ymmärtänyt luonnon kauneutta ja syvällisyyttä? Oletko sitä omalla uudella tavallasi ymmärtänyt?
Vaan jos rakastat hengessä ja tielläsi kohtaat sitä, joka etsii samaa Jumalaa, jota sinä rakastat ja jossa rakkaudessa olette yksimieliset, niin tätä etsijää sinun on rakastaminen.
Avaa sitten ovi, ja kun kohtaat vartijan, niin pudota tämä kultaraha hänen kouraansa, mutta varo koskettamasta häntä käteen, ettei hän huomaisi, kuka olet. Kun sitten kuljet linnan portilla olevan vartijan ohi, anna hänelle tämä toinen kultaraha, kas tässä. Aivan portin edessä odottavat sinua Bertelsköld ja mieheni.
Ma hänt' en nähnyt enää sittemmin, Vaan sä, jos hänet kohtaat elon tiellä, Niin terveisiä sano Stoolilta, Ja urhotöiltä, Revonlahdelta.» Näin kertoi Stool sinusta, urhokas, Sä kunniamme kulta=aikain jäänne. Terveiset kätki ylioppilas Ja harmaapäänä vihdoin esittää ne, Vuos'sataa puoli kun jo siitä on, Kun eestä maas näin astuit taistohon.
Siis kannat ensin seppeliä Tuonen Ja sitten päähäs painat morsiuskruunun, Päinvastoin impein kohtaloa ennen. Heit' ensin templi vartoi Hyymenin Ja vasta sitten kuolon kylmä kranssi. Makeesti makaa, ja kun heräyt, Sua syleilevi oma sulhases, Ja Paulin kultasena Hannan kohtaat. Oi, aika armas, olla morsianna Ja päivät lemmen juhlaan lukea Hääpukuansa neuloin valkoista!
KIMMO. Mutta malta toki, että tämä kuolon rikas niitto isäs huoneessa on sinun tekos, Kullervo. KULLERVO. Sitä parempi vielä. Ihanata! Enemmin tämänkaltaista kerro, minä kuulla himoon. KIMMO. Jos enemmin en tapahtuneesta kertoa tiedä, niin ennustanpa mitä tapahtuman pitää. Kullervo, sinä surmas pian kohtaat.
Montapa meit' on miestä ja aimoa siell' asehissa vaimojen, lasten, vanhempain elon kallihin eestä turvana Ilionin, vaan itse nyt kuolosi kohtaat, vaikk' uros hirmuinen olet kyllä ja sankari suuri." Virkki, ja peitsi jo päin, käden jäntevän heittämä, kiiti, sääreen, polven alle se sattui eik' ohi mennyt.