United States or Guyana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Joka aina morsiamen pukua kannat, minun pitäisi sinut tappaa ennenkuin menen; sillä ei kukaan sinua omaksensa saa, kun en minä sua saanut! Minä tulen! Minä tulen! Ei koskaan sua nähdä enää... Oi! Elämä, vapaus, ja toivoa sen kanssa! Lintu kotkanpesästä! Hänen luonansa surma; ilman häntä myöskin. Nyt olen kai tehnyt tehtäväni Skotlannissa; koska minulla ei ole ainoatakaan ystävää enää.
Niin suuri, tyyni siell' on hiljaisuus ja elon aate kaikuu korkealta: Työn rantamilla kasvaa rauhan kuus ja hyve nousee murheen mullan alta. Mut sulle, veikkoseni murheikas, ma neuvon seuraa sekä ilta-unta! Sa erämaata kannat povessas ja yötä, talvea ja talven lunta. METS
Ja kunhan käskyni täytät, saat jo tänä yönä paholaisen rikkauksista maistaa. Mitäs seljässäsi kannat? Ja Riikki valaisi tuohuksella sarkasäkin suuta, pisti sormensa lapsen leuan alle ja kohotti sen päätä. Mutta lapsi nukkui suu auki, että maitohampaat näkyivät, ja sen pää retvahti kallelleen isän niskaa vasten. Silloin Riikki naurahti. Oletkos jo kauan emännättä ollut? kysyi hän.
Pääskyläinen pieni lintu Se lausui laen rajasta: "Varastat sinäki kurki, Otat otria oloksi, Rukeita mielen määrin, Kannat kauranki jyviä." Kurki laski suuren kulkun, Parkasi pahan sävelen, Pääskyselle pienimmälle: "Oonko mie varastanunna Köyhän miehen kylvöksestä?
Leena nosti sukkelaan kypseksi kiehuneen vellipadan tulelta. Laulu kuului selvemmin ja he erottivat seuraavat sanat: "Jos onneas kohtaisi vastanen sää, Jos toivosi turhalle näyttää; Sä riemuitse kuitenki, aikasi tääll' On vaikea murheella viettää. Vielä on onnea elossasi; Miksikä murhetta kannat? Nuoruuden ruusut on poskillasi; Miksi ne kuihtua annat.
Se ei ole sinua varten. Kumma että sinä juuri satuit lainaamaan hänelle tuon aseen. Sinä oletkin tavaton tyttölapsi, joka aina kannat aseita! Vaan se on sinun kaltaistasi. Ja lääkärinä sekä täällä kahden kesken en voi muuta sanoa kuin että hän käytti pistolia sangen viisaasti.
"No, Hänen nimensä kautta, jota enimmän taivaassa pelkään," kristitty sanoi, "ja sen vaimonpuolen muiston kautta, jota tässä mailmassa enimmän kunnioitan, etkö ole erehtynyt ja sokaistu pakana! Tuo timanttisormus, jota sormessasi kannat, sitä epäilemättä pidät äärettömän kallisarvoisena?"
"Heleena!" jatkoi vieras, "unhota tämä hetki! En voinut hillitä itseäni. Tästä lähtien tahdon olla sinulle äidin sijassa. Sinun pitää tulla tuntemaan minua, Heleena! Heleena! Tiedänpä kenen nimeä kannat." Hän näytti vaipuvan synkkeihin ajatuksiin. Hän katseli, silmiään poiskääntämättä, nuorta tyttöä, ja hänen muotonsa yhä kirkastui ja lauhkeni. Näytti kun olis hän päättänyt jotakin tykönään.
Ymmärryksen yllyttelet Jättämään sian hitolle, Pirun pirtiksi rakennat, Kannat sinne kaikenlaista Roistoa romun sekaista, Perkeleen perehinensä, Ruman hengen renkinensä, Jotka johtavat sisähän Kuolon synnit kauhiammat, Pukin saavat partoinensa, Riikinkukon rilloinensa, Kilpikonnan koipinensa, Käärön tuovat käärmehiä, Tiikerin terävin kynsin, Saavat sinne sammakonkin, Sialle sijan tekevät; Uskon tähen sammuttavat, Armon enkelin e'emmäs Häijy henki pois ajaapi, Pyhä henki pois meneepi, Luojan kyyhky karkoaapi.
Sinä kannat äitisi kylmän veren, hänen kylmän sydämmen rinnassasi joka minua, heikkoa lasta, on voinut rääkätä niin piti sinun myöskin kantaman hänen nimensä.