United States or Papua New Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kun ollet lohinen luoto tahi muu kalainen karja, niin sä uimahan pulaha, veäite ve'en sisähän! "Olisit kivinen luoto tahikka vesihakonen, aalto päällesi ajaisi, vesi päälle vierähtäisi." Vene vierivi lähemmä, uusi pursi purjehtivi nenätse utuisen niemen, päitse saaren terhenisen. Annikki hyväniminen jo tunsi venon tulevan, satalauan laiehtivan.
Mut' yhdess' ensin juomme; sitten kotiin Todistus viekää, parempi kuin sanat, Ja kahdenpuolisesti vahvistettu. Sisähän nyt! Te, vaimot, muistoksenne Olette templin ansainneet: ei kaikki Italian ja sen liittolaisten miekat Olisi tätä rauhaa aikaan saaneet. Neljäs kohtaus. Rooma. Julkinen paikka. MENENIUS. Näettekö tuota Capitolin kolkkaa, tuota ulkonemaa tuolla? SICINIUS. Kuinka niin?
Ann' olla katti karvoinensa, Että tullee tuntemahan, Mik' on pantu Paltamossa, Koottu kuorien sisähän, Taherrettu taikinahan». Isäntä ihasteleepi, Lie'en vierehen lipuupi, Pani kissan paistumahan, Katin karvat kärtymähän. Sitte kuin kuori päälle kuivi, Taikina tuli kovaksi, Katin päälle kankiaksi, Ulos uunista nykäisi, Paneepi säkin sisähän.
Ah! ilkku-peliks' kaikki vaihtuu; Vain niinkö hengen jano haihtuu, Ett' unta vaan ol' perkele Ja koira hiipi pihalle! FAUST. Sisähän, ken kolkuttaa! Ken taas mun rauhan' esti? MEFISTOFELES. Mä vaan! FAUST. Sisään! MEFISTOFELES. Se lausu kolmannesti! FAUST. Sisään siis! MEFISTOFELES. Kiitos! Näin oot mieliks' mulle!
Laulan neien kaupunkihin, Liitän linnani sisähän, Joka piioista pitävi, Neitosista niekuttavi. Se ei suostu sormuksihin, Mielly miehiin hyvihin; Ennenkun kosissa käynen, Itse käynen katsomassa. Nain ma tuosta nuoren neien, Otan linnasta lihavan, Jonka kanssa yöt lepeän, Kahen päivät kallottelen. Tuosta kasvan kaunihiksi, Ylenen ylen hyväksi, Paisun linnan paimeneksi, Vahvan linnan vartiaksi.
"Astu hanhen askelilla, taputa tavin jaloilla näitä pestyjä pihoja, tasaisia tanteria, apen saamia pihoja, anopin asettamia, veljen veistopenkeriä, sisaren siniketoja! Pole jalka portahalle, siirrä sintsin siltaselle, astu sintsiä simaista; siitä siirräite sisähän, alle kuulun kurkihirren, alle kaunihin katoksen!
Hauta vaivalla hakattu Korean kallion sisähän, Jalon Joosefin varalla, Ehk'ei ennen haudattuna Tähän kuollutta ketäkään; Siihen Jesuksen sioitti Tähden juhlan joutuvaisen; Vahan suuren, vaivoin varsin, Kiven korkean vetävät, Asetit oven etehen, Itse kulkevat kotia. Luku XXIII. Haudan vartioista.
Kuningas kiittänee, kun koimme Hänt' ilahuttaa miten voimme. MACBETH. Miss' on he? Poissa? Kalenteriss' olkoon Ijäti kirottu tää turman hetki! Sisähän sieltä! LENOX. Mitä suvaitsette? Sa näitkö velhosiskot? LENOX. Enkä, herra. MACBETH. He ei sua sivunneet? LENOX. Ei, totta! MACBETH. Olkoon Saastainen ilma, missä liikkuvat he! Jokainen kirottu, ken heihin luottaa!
Kaiva kullat kuusten alle, aarnihautoihin hopeat, rahat kätke raunioihin, viljat purnuhun pudota, mutta kaunot kassapääsi, saattaos salon sisähän, sinikorven kainalohon, piilohon pimentopirtin! Elä itke Suomen impi, elä äitini valita! Ei sinua vieras viene, koske koura vainolaisen, kunis on kultasi elossa, poikasi kädessä pontta, sulhoja salolla Suomen, kalpoja Kalevan maassa!
Cajus Ligarius, Noin milloinkaan ei vihannut sua Caesar, Kuin horkka tuo, jok' on sun laihaks tehnyt, Mit' on nyt kello? BRUTUS. Lyönyt kahdeksan. CAESAR. Kiitokset kohteliaasta vaivastanne! Antonius, huomenta! ANTONIUS. Huomenta, jalo Caesar! CAESAR. Käsky viekää Sisähän tuonne, että ovat valmiit. On väärin itseään näin vartouttaa. Oh, Cinna! Oh, Metellus! Kah, Trebonius!