United States or Nicaragua ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Seuraa diadokhien päällikköä, jonka komea huone meille eilen näytettiin. Se on Serapeumiin vievän tien varrelle, ja olethan sinä viime pidoissa lakkaamatta hänen kanssansa puhunutkin. Anna siellä ajajalle kultaraha, että hän jäisi pois eikä pettäisi meitä, ja älä aja takaisin tänne vaan satamaan.
Kumarruin ottamaan sitä, ja kas! se oli kultaraha. Ensin en tahtonut silmiänikään uskoa; tämä, näet, tuli niin odottamatta, enkä koskaan ollut mitään kadulta löytänyt. Vaan tuossa se oli, tuo pieni kiiltävä kultaraha, minulle koko aarre.
Avaa sitten ovi, ja kun kohtaat vartijan, niin pudota tämä kultaraha hänen kouraansa, mutta varo koskettamasta häntä käteen, ettei hän huomaisi, kuka olet. Kun sitten kuljet linnan portilla olevan vartijan ohi, anna hänelle tämä toinen kultaraha, kas tässä. Aivan portin edessä odottavat sinua Bertelsköld ja mieheni.
Olisin jo äsken tuon tehnyt sen sijaan kuin siivosti viitoin pois menemään ja viskasin rahan, josta se vain yltyi. HILLERI. Taisi olla kultaraha! HURMERINTA. Kullat tässä vielä! Hyvä kun on hopeoita. Ostakaa housut! HILLERI. Ei minulle passaa runoilijan housut! HURMERINTA. Nämä ovat hyvät housut. Melkein uudet. En ole näitä monta kertaa pitänytkään. Ja hyvää vaatetta.
Vaan vaatipa hänkin, että Amrei kiiruhtaisi Severiniä kiittämään; mutta Amrei ei vastannut mihinkään: hän ei liikahtanut paikaltaan, ja niinpä hänen suojelijattarensakin jätti hänet. Töin tuskin löydettiin kultaraha maasta, ja läsnäoleva kunnanneuvos otti sen oitis talteen, antaaksensa sen lasten holhojalle. Tämä tapaus saattoi pikku Amrein outoon huutoon kylässä.
Samassa tuprahti kevyt sininen savu sen piipusta, ja kultaraha löytyi vähän matkan päästä maasta kuulan litistämänä. Sprengtportenia taitavampaa ampujaa oli siihen aikaan tuskin olemassa. Minä annan herra paroonille takaisin kohteliaisuutenne, virkkoi Bertelsköld kylmästi. Tämä laukaus olisi palkittava sotamarsalkan sauvalla.
Kurotat kätesi vain ja kas se on kesää täynnä! Tässä on ihana olla. Kesäkiireitä katsella muurahaisten. Tämä on onnea, tämä. Katsella. Aatoksitta. Taivas telttana yllä niinkuin sininen silkki. Katossa huikean kiiltävä kultaraha. On nyt nahka jo kypsä, on totta maarin. jo, jopa onkin oikea Luojan leivinuuni kallio tämä.
Nyt ei ole vaunuissa laita oikea, sanoin minä ja pysäytin hevoset, Istuimen alaisen laatikon raossa kimalteli neljäs kultaraha. Kas nyt oli päästy kultalähteen partaalle. Minä mursin laatikon auki ja huomasin siinä rikkihieroutuneen rahapussin. Mitenkä employé oli saanut käsiinsä tämän aarteen, sitä en tiennyt. Oliko se hänen omansa vai muitten, siitä minä vähät.
Hän laski mitan kultakasalle, täytti sen ja kaasi rahat sohvalle. Kun kaikki oli mitattu, oli hän hyvin mielissänsä ja kertoi miehellensä kuinka monta mittaa niitä oli. Ali Baba oli saanut kuopan valmiiksi ja vei rahat sinne talteen. Vaimo lennätti mitan takaisin kälyllensä, mutta ei huomannut, että kultaraha oli tarttunut pohjaan kiinni. Kiitettyään lainasta hän palasi jälleen kotiin.
Hyvä henki sanoi: 'Kultaraha ei ole sinun, anna se takaisin omistajalleen! Paha henki sanoi: 'Sinulle on annettu kultaraha, sentähden se on omasi! Minä en tiennyt mitä tehdä. Viimein panin maata. Vaan hyvä ja paha henki ovat riidelleet koko päivän, etten ole saanut rauhaa, ja sentähden tuon minä takaisin kultarahan." Keisari Rudolf Habsburgilainen.