United States or Switzerland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kun vangit taas tointuivat, huomasivat he olevansa käsistään ja jaloistaan sidottuina pimeässä, kosteassa, syvälle kallioon hakatussa luolassa, jossa Würzburgin piispa oli säilyttänyt aarteitaan, ennenkuin ruotsalaiset vapauttivat hänet siitä huolesta.

Mutta hän puhdisti tomun jaloistaan eikä enää voinut kuulua semmoiseen yhtiöön, missä sallitaan miestä, joka suoraan ja vihatta lausuu vakaumuksensa, solvattavan tavalla semmoisella, ettei siitä voi jatkaa keskustelua muualla kuin oikeustuvassa. Hän meni. Ja häntä seurasi kansakoulunopettaja ja viskaali.

"Miksi!" kysyi Vanhavirka, vähän hämillään. "Sittepähän nähdään", sanoi nimismies. He tottelivat vastahakoisesti, tietämättä kumminkaan mitä tuo oikeastaan merkitsisi; luultavasti luulivat he osaksi, että nimismies ottaa raudat heidän jaloistaan pois. "Mies kummankin niskan ja samoin jalkojen päälle!" komensi taas nimismies ja pian oli käsky täytetty.

»Ei mitään tyhmää äkeilyä minulle», tuo jättimäinen talonpitäjä ärjyi ärsytetyn tiikerin äänellä. »Minun viinini on kyllin hyvää sellaiselle ruumiille, joka niin hiljan on spoliarumin tomut jaloistaan pudistanut

Tulesta kohosi kumminkin kaksi kirkasta liekkiä hiljaisessa ilmassa. Silloin hän kuuli kallion toisella kyljellä askeleita lähestyvän, paljaiden jalkojen hitaita, tasaisia askeleita. Tukka ratsumies Peter Halketin otsalla jäykistyi verkalleen. Hän ei ajatellutkaan paeta. Hän oli aivan lamautunut kauhusta. Hän tarttui pyssyynsä. Kuolon kylmyys hiipi hänen jaloistaan ylös päähän.

Pihalta kuului kulkusten helinää, Iso-Ola tuli kotiin kyydittyään Pikku-Mustalla kapteenia ja Theaa. Hän kopisti lunta jaloistaan käytävässä ja pilkisti ovesta sisään. Ajaessaan Teigen'in ohitse, oli postinhoitaja tuonut hänelle kapteenin postin. "Milloin tulitte perille eilen illalla? Mahtoiko Theaa paleltaa?" "Ei toki!

Tällä välin oli haava ruvennut kovasti vuotamaan. Matin täytyi riisua housut jaloistaan ja ruveta kylmällä vedellä jäähdyttämään koko jalkaansa ja pesemään sitä verestä puhtaaksi; pian tyrehtyikin verenjuoksu. Sitten otti hän piipunöljyä leveän kämmenensä kouruun, loppasi sen haavaansa ja hierusteli sillä kipeänsä ylt'yleensä.

Sydämellinen kiitos, Benedikt sanoi Wappu, menkäämme huomenna. Hän ripusti heinätangon seinään ja meni kyökkiin. Benedikt löi lumen jaloistaan ja asetti vuorisauvan erääsen nurkkaan. Hän mietiskeli hetken aikaa, vaan sitten hän ei voinut enää itseänsä pidättää hän seurasi tyttöä. Wappu oli juuri sitonut helmat ylös, ruvetaksensa kuuraus-työhön. Wappu, jätä tuo, minä tahtoisin puhua kanssas.

Mies ulkona oli vielä hetkeksi pysähtynyt seisomaan paikollaan. Sitten oli hän, oikein ojentaen itsensä, ikäänkuin pudistaen tomun jaloistaan, lujin, vakavin askelin mennyt rakennuksen akkunain ohi, niin että Dacks koiralla oli täysi syy ruveta haukkumaan.

Nevalainen, joka kaikin voimin oli koettanut säilyttää rohkeutensa, saadakseen Horman Mallan luopumaan vaatimuksestansa, tunsi kuinka noidan viime sanat ajoivat pois veren hänen kasvoistaan ja voiman hänen jaloistaan. Kylmä hiki peitti hänen otsansa. "Julma noita", virkkoi Sipo, "miksi minua näin ahdistat?"