Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025


KUNINGAS JUHANA. No, Chatillon, mitä se Ranska tahtoo? CHATILLON. Kuningas Ranskan tervehtii ja puhuu Kautt' airuensa majesteetille, Englannin lainamajesteetille ELEONORA. Mik' outo alku! Lainamajesteetti! KUNINGAS JUHANA. Vait, äiti hyvä! Asiata kuule.

ROMEO. Oi, taaskin sinä maanpaosta puhut. LORENZO. Ma sulle annan turvan sitä vastaan: Vastusten lääkemaito, viisaustiede, Sua lohduttaa, vaikk' olet maanpaossa. ROMEO. Taas "maanpako"! Vie hirteen viisaustietees! Jos viisaustiede ei voi Juliaa luoda, Kyliä siirtää, tuomioita muuttaa, Ei kelpaa se, ei auta se; vait', vaiti? LORENZO. Näen, ett' on hupsut kuuroja.

Siivistä Caesarin nuo höyhenekset Kun pois vaan noukitaan, hält' estyy lento. Hän muuten yli silmänkannon kiitää Ja saattaa orjanpelkoon meidät kaikki. Toinen kohtaus. Rooma. Julkinen paikka. CAESAR. Calpurnia! CASCA. Caesar puhuu! vait! CAESAR. Calpurnia! CALPURNIA. Täss' olen, puolisoni. CAESAR. Asetu suoraan Antonion tielle, Kun kilpaan ryntää hän. Antonius! ANTONIUS. Ylevä Caesar, mitä?

Mutta nyt en luota toiseen enkä toiseen valtaan. Teen tehtäväni, enkä pidä lukua muista kuin haudankaivajasta, sillä hän aukaisee oven toiseen vankihuoneesen, jonka suhteen minun vaan on ala-osastona. Toinen kohtaus. Tekö, Olavi herra? Elättekö vielä? Vait! Anna minun tavata veljeäni. Niin, mutta...

TIMON. Vait! Lopeta jo saarnasi! En ole Ma konnamaiseen tuhlaukseen syypää;

Niinkuin tuulispää, kun kesäillan luonto pyhäisesti vaikenevi, entää, näkymätön, nuolinopsa, korpilampeen lyö, ei lehti liiku, havu häily, tyyn' on mänty, tyyni kukka jyrkän rannan, tyynt' on kaikki, syvyys yksin kuohuu; niin, kun iski laulu nuoren mieleen, vait hän istui, liikkumatta, umpimielin, vaikka joka sana sydänverta velloi.

Valkoinen, puhdas, kuin nuo ruusut, oli Sydämein. Nyt se hiljaa verta vuotaa. Oi pyhä äiti, rauhaa sille suo! Rukous? Täälläkö? Tuo valko kyyhky Ken on se? Vait! Hän säikkyy, jos mun näkee. En rukouksiin tänne hiipinyt. Suo mulle taivaan voimaa voittamaan Sydämen pahat aikehet ja aatteet! Yhdeksäs kohtaus. Tuoss' saapuu hän. Jos yksin hänen kanssaan Nyt oisin! Milloin koittaapi se hetki?

Oiti! Kuollut on hän. Hän Cassion surmast' ehkä tiedon tuopi; Suur' oli melu. Haa! Ei liikahdusta? Kuin hauta vait! Avaanko? Mikä paras? Hän, luulen, liikahtaa: ei. Mikä paras? Jos avaan hälle, puhuttelee varmaan Hän vaimoani. Vaimoani! Ketä? Mun vaimoni! Vaimoa ei mulla! Oo, tuskallista! Mikä tuhon hetki!

Zeus, auta, muuten käännymme Oikeuteen korkeempaan! ZEUS. Vait, pikku henget ilman alhaisen! Ken teistä tohtii syyttää pauannetta, Mi nuolens' iskee halki pilvien Ja pirstaa kapinoivaa rantuetta? Elysiumiin heikot henget pois! Siell', iki-kukkea on vuode teillä. Teilläkö kuolevista huolta ois? Ne teit' ei koske, niist' on huoli meillä. Jot' enin lemmin, sitä kuritan; Säästöstä anti armain.

RECHA. Kun ette huomaavan mun sallis, että lapsellisuudelleni hymyilette, kun mitään tämän tärkeämpää en vuoresta tuosta vuorten pyhimmästä teilt' osaa tiedustella? Eikö niin? RISTIRITARI. Siis silmiinne taas katsoa mun täytyy. Miks alas taas ne luotte? Hymynne miks sammuu taas? Juur' ilmeistänne tahdoin, niin ongelmallisista, lukea, selvään mitä huuliltanne kuulin, ja nyt vait ootte te?

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät