Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
"Mut harmista ken kalvistuu, Ei puhkee säveliin; Vait kiukuissaan on ylväs suu, Jää huulet tiukkaan kiin! Se mieltä polttaa, pakottaa Ja rintaa painaa vain: Te muut, te laulut laulakaa, Ma isken harmissain. "Provence jos tajuis häpyään, Kenties tää kannel sois; Jos uljain päin ois yksikään, Taas aika laulaa ois.
"Tämä on todella hauskaa, tämä! Minä tulen kotio aivan läpimärkänä, ja sitten..." "Vait! sanon minä. Minä en enää tahdo kuulla sanaakaan, sinä olet saanut tahtosi täytetyksi, ja nyt sinä istut siinä nokkosissa kaikkine älynesi.
"Tule tänne että saan sinua puhutella", kuiskasi hän väännellen kasvojansa ja suutansa moneen väärään; "tule vaan!" Ja näin sanoen vetäysi hän vähän syrjään. "Sinun pitää oleman varoillasi Jussilan suhteen", kuiskasi hän uudelleen ja pani huulensa Erkin korvalle, "mutta varo itseäsi niin, ettei kyyhkysesi saa tietää haukan häntä vainoovan. Vait, vait!
Onko sinulla, millä maksaa, jos tekisin taian? Saat emälampaan palkaksesi ... vai jos vaadit vielä enemmän, niin sano, mitä tahdot! Seppä mietti vähän, iski meille silmää ja kysäisi: Mitäs hammastasi se sitten kolottaa? Oikean puolen takahammasta ... sitä suurinta juurikasta ... voi, voi, voi!... Ole vait' eläkä ulise! Päästähän pois nuo ryysyt...
Mä oottelin vaan "Jaa" milloinka saan Ja lempivän sydän aukeni mulle; Tään tuntea sait, Vaan viel' olet vait, Vai näinköhän toivot kuoloa mulle. Luonnon riemu. Linnut lentää taivaan alla, Riemuellen laulavat, Sirkut kukkakumpuralla Isotellen tanssivat. Kukat terinensä päilyy, Koreilevat tuoksuen, Puiden latvat nuokkuu, häilyy, Kuiskailevat riemuten.
Ken rikkoa tään rauhaisuuden!... Vait!... Tuolt' tunnen äänen särkyneen: on aivan, Kuin luonnon rinta halkeis kahtia Ja juopahansa peittäis maan ja taivaan... Taas tyynt' on, tyyntä niinkuin haudassa. Rikos on tehty! Nopeudessaan Sen vertainen ei ihmis=aatoskaan. On kuin se olis syvää salaisuutta: Sen rinnalla on laki voimaton, Sen työt ne ovat ijankaikkisuutta, Ja itse rikos täytymystä on.
Vanhenneena ja nurjana vait talon arvosa rouva kyökit käy, salit tyhjät käy, taas kääntyvi kyökkiin, ärtyy, moittivi töitä, ja jos lepo muistuvi mieleen, kätkyen ääreen jää sekä yhtyy tyttären itkuun. Poissa se näin koko viihtymys on. Majur ukko, jo kyltyin naisten kyynelihin, nojatuoliss' istuen, yrmii päivät kaikki ja tuskaantuu, ikiparkuja kuullen.
Hän mulle: »Ken siis sinut tänne saattoi, kun palata sa alas aiot sinne?» Ja minä: »Hän, mi vait on vierelläni. Elävä olen, siksi virka, sielu valittu, tahdotko, ma että eestäs maan päällä jotain kuolevaista toimin.» Hän vastas: »Oh, tää kuulla on niin uutta! Se suur' on merkki Luojan rakkaudesta sua kohtaan; rukoile mun eestäin joskus.
Luo tultuansa Döbeln seisahtaapi, hän avoin silmin ukkoon katsahtaapi, käs' otsallaan, ja ensin hän on vait. "Olithan", lausui viimein suuttumalla, "sä Kauhajoella ja Lapualla; tämänkö palkan voitoistamme sait?" "Kenraali", näinpä lausui vastaan ukko, "täss' antamanne pyssy vielä on. Sen piippu viel' on eheä, ja lukko lyö tulta, siinä kylliks' olkohon.
Puolisosi Vei isäni ja puolisoni hengen. Erici! Kahdestoista kohtaus. Ja nyt pois on poikas. Voi! Ja minun poikan' teille surman toi. Vait, ken sä lienetkin, ja muista; kosto Ei ole ihmisen. Kolmastoista kohtaus. EDELLISET. HERTTUA. SCHEEL. HERRASMIEHI
Päivän Sana
Muut Etsivät