Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
valitsi kukin vuoteeksensa portaan; näät enempi kuin halun nousta mursi tään vuoren luonto meissä voiman siihen. Kuin vuohet märehtien hiljenevät, vaikk' oli äsken vilkkaat kallioillaan ja nopsat, ennen kuin ne kyllin söivät; varjossa vait, kun Päivä paahtaa, lepää ne kaitsemina paimenen, mi sauvaan nojauten täyttää tehtäväänsä siten;
Vielä on saattaminen sana tää: siks ettekö aikaa laata jo sois sotamelskeen kuin väki vainajat polttaa? Sitten taas soditaan, kunis saattaa sallima vihdoin taistelon päätökseen, suo voittaa jompienkumpain." Lausui noin, mut akhaijit vait oli, ääneti aivan.
Kuoleman portti kolkkoa välttäen sinne me saimme Keskitse purppura kumpuin laulusi lekkuvin siivin. Helkä, oi, helkä sä ruhtinatar, avaa taikojen linna, Hetkisen viihtyä suo, elämää ikävää lyhennellen! Vait' oot? ijäksikö sammui, taukosi laulusi lento? Kyynelin nukkuvi lehto, min kiurunen tyhjäksi jätti Saa kesä laulajat muut, vaan kiurunen ei tule sentään!
WILHELM. Sa vaalas olet, jalo Valpur! VALPURI. On Aksel vaalaamp'. Ollos, hyvä Wilhelm, Nyt vait.
"Olen kyllä lukenut." "Muistatkos, siinä on eräs kaunis kohta." "Siinä on montakin kaunista kohtaa." "Kyllä minäkin sen tiedän. Mutta siinä on eräs, joka sopisi tähän." "Veneesenkö?" "Ei, mutta tähän tilaisuuteen. Se on niin ihmeen ihana kohta." "Kuinkas se kuuluu?" "En muista kuolemaksenikaan. Vaan maltas, kielelläni pyörii... Jo muistan; se kuuluu: Vait..." "Entä sitten?"
ANTONIUS. Olen kiitollinen teille Bruton tähden. 4 KANSALAINEN. Hän mitä sanoo Brutosta? 3 KANSALAINEN. Hän sanoo, Ett' on hän Bruton tähden kiitollinen Kaikille meille. 4 KANSALAINEN. Parast' olis ett'ei Puhuisi Brutosta hän pahaa täällä. 1 KANSALAINEN. Tyranni oli Caesar. 3 KANSALAINEN. Niinpä kyllä; Ja onni että Rooma siitä pääsi. 2 KANSALAINEN. Vait! hiljaa! kuullaan mit' Antonius puhuu.
Vait, täynnä hartautta Jo päättää retken Tuo luonnon nuori airut Ja aamuhetken. Vain pois se kukkain luokse Taas ulos palaa Ja niille nähdyt ihmeet Nyt kertoo salaa. Käy silloin kuni kuiske Jo kukastoista, Ja kaste hiljaa valuu Nyt umpuloista, Ja odotus jo kätkee Ja kaikki herää, Ja päivä sädeverkot Taas lehtoon kerää, Ja suihkulähde yhtyy Jo riemuun tähän, Ja kukkalavaa kerttu Käy kitkemähän.
Sun onnesko outo se säihkyi niin, kun kukkana syntyä sait, kun tulta sa heittelet tunteisiin ja vallat on eessäsi vait? Vai loistiko niist' oma onneni tuo, jota elon halki ma hain, joka kutsuvi luo, joka käskevi luo, mut kaikuna karkkovi ain? Minun mieleni oli kuin lampi niin musta ja mutainen, ei päivä sen pohjahan päässyt, ei kulkija rannalle sen.
Mut vaikk' ois miekoin maailman hän loistoon nostanut ja auringonkin kirkkahan kiillollaan huikaissut, niin häpeän hän kuitenkin saa työstään haudall' Ehrnsvärdin. Runoja, muinais-aikaakin rakastat, nuori mies, sen, minkä tässä kertoilin, sa laulatkin kenties; tuo silloin julki musta työ, mut nimen peittäköhön yö. Suvusta vait!
Lujasti hänet maahan kaivakaa! AARON. Miks vait on viha, kiukku kieletön? En ole laps, ett' turhin rukouksin Katuisin mitä olen pahaa tehnyt; Tekisin tuhat kertaa pahempaakin Kuin mitä tein, jos mulla vain ois valta. Jos mitä hyvää eläissäni tein, Sydämmen pohjasta ma sitä kadun. LUCIUS. Hyvät ystävät, pois viekää keisari, Isänsä hautaan hänet haudatkaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät