United States or Western Sahara ? Vote for the TOP Country of the Week !


»Eikä myöskään hänen pojastansa, että hän on kunniaton, huikentelevainen sanansa syöjä», vastasi Mikki vakavasti ja jatkoi vielä: »Joka väärin tekee, sen on aina paras sanaansa katua, vaan jos minä sanaani katuisin, silloin vasta väärin tekisinSitte hän otti taskustansa kukkaron käteensä sanoen: »Tässä on rahat, jotka annoitte minulle kesän kalansaaliista

Miss Murdstone oli kyllä ystävällinen taluttamaan minua ulos kärryjen luo ja sanoi matkalla, että hän toivoi, että minä katuisin, ennenkuin minulle tuli paha loppu; ja sitten minä nousin kärryihin, joita laiska hevonen lähti vetämään. Minä lähetetään pois kotoa. Me olimme ehkä kulkeneet puolen penikulmaa ja nenäliinani oli aivan märkä, kun ajomies yhtäkkiä seisahutti hevosensa.

Se on minun heikko puoleni, ja se on se tapa, jolla minä hävitän itseni", väitti vanha Joe. "Tässä sinun rätinkisi. Jos sinä pyytäisit penny'n lisäksi ja antaisit kaupan riippua siitä, katuisin minä, että olen ollut niin aulis ja vetäisin pois puolen kruunua." "Ja avaa nyt minun tukkuni, Joe", lausui ensimäinen vaimo.

Kun saisin sen pois pyyhityksi, pestyksi niinkuin lian, ettei näkyisi jälkeäkään enää. Mutta ei minä en saa, en vaikka katuisin ja itkisin itseni sokeaksi. Elämäni tahrana se on ja pysyy aina, ijän kaiken. MIKKO. Eläkä tuossa höpise turhia! Mitä tahraa siinä oli? Hauskoja aikoja ne olivat, ei niitä tarvitse katua.

"Ei, ei," huudahti Helena, "minä en uskalla siihen luottaa, ja jos jotain tapahtuisi, niin katuisin sitä koko elinaikani. Minun täytyy mennä, hyvästi, Martha." Ja hän lähti. "Jumala sinua seuratkoon, lapsi!" huokaili vanhus ja istui hiljaa vuoteen viereen.

Ei naarmaa saa tuo iho lumipuhdas Ja niinkuin alabasterkuva hieno. Nyt sammu, tuli; sitten sammu, tuli! Sun, liekki läikkivä, jos sammutan, Takaisin taas voin valos sulle antaa, Jos katuisin; vaan sun kun liekkis sammuu, Ihanan luonnon kaunein taideteos, Mikäpä Prometheon panu voisi Sytyttää valos taas? Jos ruusun taitan, Palauttaa en voi sen elinvoimaa, Sen täytyy kuihtua. Yks vielä, Viel' yksi!

Lujasti hänet maahan kaivakaa! AARON. Miks vait on viha, kiukku kieletön? En ole laps, ett' turhin rukouksin Katuisin mitä olen pahaa tehnyt; Tekisin tuhat kertaa pahempaakin Kuin mitä tein, jos mulla vain ois valta. Jos mitä hyvää eläissäni tein, Sydämmen pohjasta ma sitä kadun. LUCIUS. Hyvät ystävät, pois viekää keisari, Isänsä hautaan hänet haudatkaa.

"Sallikoon Jumalat meidän näkemästä taistelua," sanoi Klaudia väristyksellä ja nousi samansa saattamaan ystäväänsä kotio; "minä katuisin silloin pyyntöäni, kun pyysin isäni lähettämään minun tänne eikä Caesareaan. Sydämeni veti minun luoksesi tänne, Naomi, ja minä tiesin täällä löytäväni osanottavaisuutta suruuni.

Se oli tuhlaavaisesti tehty, sanonevat muutamat hyvin rikkaat ja älykkäät ihmiset, ja niinpä se kyllä taisi ollakin, lapsekkaasti ja ajattelemattomasti, mutta eikö pitsien kauppa sitten ollut vielä hullumpi? en ole vielä tullut niin viisaaksi, että katuisin, mitä silloin tein.

JOHANNES. Ala lopusta. ANNA LIISA. Ei, eläpäs laske leikkiä. Puhutaan ihan vakavasti. JOHANNES. Puhu sinä, minä kuuntelen, enkä naura ensinkään. ANNA LIISA. Ennenkuin mennään pappilaan, minä vielä kysyisin sinulta, Johannes: oletko varma siitä ettet tätä koskaan kadu? JOHANNES. Minkätähden katuisin, kun minä sinua rakastan?