Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025


BELARIUS. Tuo poika eikö kuolleist' ole noussut? ARVIRAGUS. Niin yhdennäköiset ei hiekan jyvät. Tuo ruusuposki poika, joka kuoli, Fidele hänkin. Mitä luulet sinä? GUIDERIUS. Se hän on: kuollut elää. BELARIUS. Malttakaamme. Vait vain! Hän meit'ei näe; toisen näköön Voi toinen olla. Jos se oisi hän, Niin varmaankin ois meitä puhutellut. GUIDERIUS. Mut kuolleena me hänet näimme.

Ne ulvoo, röhkii, iljettää Jo yksin voittajien haisu; Mut vait! käy liiaks sinuun nää, Niin sairas olet, vaikene jo vaisu! Enfant perdu. Asemaa hyljättyä taisteluissa Ma kolmetoista vuotta puolustin. En voittoon luottanut ma tuonen suissa, En koskaan tiennyt, jäänkö henkihin.

Päättää Hurtta jalon kiistan: »Kun ja kosk' ei riita lopu, siispä siten jaan ma riistan, että tulee täysi sopu: pää ken oli kansan uhman, hänpä päänsä pudottakoon, käsi kenpä tuuman tuhman, kätensä myös kadottakoonParahtavat vaimot, kansa kaikki polvillansa pyytää. Vait on Hurtta voimassansa, kekäleitä silmä syytää. Kääntyy, viipyy vielä tovin, jakaa käskyjänsä muita.

»Mitä se sinua liikuttaaylihoitajatar virkkoi vihaisena. »Hän suorittaa kylpymaksun eikä meille koidu penninkään vahinkoa. Sellaiset kylpyvieraat tuottavat enimmän. Vait! Etkö kuule Fulvian lesken taputtavan käsiään? Riennä sukkelaanJulia ja Nydia välttelivät puutarhan vilkasliikkeisimpiä osia ja saapuivat vihdoin egyptiläisen määräämälle paikalle.

SALMELA. Kuinka nyt minä ? Olen vaan uneksinut siitä koko yön SELMA. Olkaa te ! SELMA. No, Viivi? VIIVI. Onhan se. Mutta yhden asian sanon sinulle. SELMA. No? VIIVI. Kun tulet takaisin tuolta luistinradalta, niin kyllä tuo silloin on tapahtunut. SELMA. Ole vait! Viivi. Palvelijatar. Kekkonen. Ja kun ajattelen itseäni! Jos vielä on sallittu että tulen tuon kanttorin omaksi?

Yhä kestää Irjan lempi, mutta Simo Hurtta muuttuu, entistään on hiljaisempi, harvoin enää ärjyy, suuttuu, sotii kanssa Jumalansa; hymyn joskus kumman hymyy, arvaa Irja ei, ei kansa, mitä mieless' urhon lymyy. Hiljenee myös suojat Hovin; Arnkil varpaisilla astuu, vait on, tekee työtä kovin; usein Pirkon silmä kastuu.

BAALAK. Kuin Kosbihin hän tähtää; huomaan sen. Tuo impi, joll' on hiukset korpin sulkaa, Enemmän vaikuttaa kuin sotajoukko: Hän hallitsee mua silmäyksillään. ELISUR. Vait Herrassa! NAHSEN. Meit' auta, Jehova! Myös Kosbin huomasit? BAALAK. Hän kiimailee. Ja poikani hän unhottanut on. Kas tuota keskimmäistä kuinka uljas: Hän suuta ansaitsee tai tuimaa miekkaa!

Surra ja suuttua vaan, jopa uskoa, toivoa antaa, Onnen tarjotun taas tempaa pettäen pois. Aisopos kun sanasutkia Delfin toi pyhämaalle, Syntipä keksittiin, surman sai pilamies. Muistaos, ystävä: temppelin palvelijoit' elä pilkkaa, Kiittele vaan miten voit, peittele myös pahojaan. Tai pahan tietäen vaan ole vait, pysy tyhmänä, tollo, Jos valo, jos tosi niin kärsii, niin sinä et.

Mut valkoseinän lämpö Jo paahteelt' tuntuu, Myös suihkulähde vilpas Kun vielä untuu. Tuoll' aamun helle paistaa Jo hiekkatiellä, Mut mikään kevyt askel Ei helky siellä. Miks vanhaan tapaan jalka Ei santaan paina Taas sievää jälkeänsä, Kuin ennen aina? Miks kukkia ei hoida Käsi tavan mukaan? Ei, hiljaa, vait on kaikki, Ei saavu kukaan.

Vaan min' oon sen päättänyt. Ja kun majesteetti nyt Luonnostaan on armahainen, Siivo, myöten antavainen. Luulen, että tahtoni Hän kuin ennen täyttävi. *Kuningas*. Armas Sibylla... *Kuningatar*. No vait! Hän on heti täällä kait. *Florinna*. Teidän majesteettinne, Luoksenne mun käskitte. *Kuningatar*.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät