United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja nainen, puettuna roikkuvaan hameesen, viistoihin ja rumiin kenkihin, on runotar, mi kaipuun kauneimpaan ois miehessänsä herättänyt henkihin. Tulesta jäljellä on tuskin sauhu! *Sic transit gloria amoris!* Kauhu mun mielein täyttää aatellessain tätä: kadehdi kenenkään en elämätä. reippaasti. Luonnottomuutta vastaan tästä alkain me kaksi vannoudumme suureen sotahan. päätään puistaen.
Taas Liszt käy esiin, henkihin Jäi Frans, ei verissään hän makaa; Ei taistokentill' Unkarin Kroaatti, Ryssä tappanut hänt' takaa. Meni viime turva vapauden, Ja Unkari on hurmehissa, Mut ritar Frans on entinen, Ja miekkans' säilyi, se on komoodissa. Frans henkiin jäi, ja äijänä Hän veritöitään kertoella Saa lastenlasten piirissä: "Niin tein ja niin koin miekkaa heilutella."
Kun on starssina valittu, Sitten siihen kandidaatti Se valitaan sukkelasti, Pannaan nimen paimeneksi. Pienet ammatit perästä Ne valitaan varovasti. Vähän on väliä siintä Mit' on miehellä sisällä, Kun on muuten miehen muoto. Ken onpi velassa varsin, Perhe aivan puutoksessa, Takovskij on staarastaksi, Aimollinen ammatiksi; Siinä verot suoriavat, Perhe henkihin herääpi.
"Tänä päivänä jo", sanoi Sokrates, "olen minä leikkaava minun hiukseni, sinä nämä sinun hiuksesi siinä tapauksessa, että väitteemme on meiltä kumottu, emmekä enää voi sitä henkihin herättää.
Kumma on nähdä ensi kerran luonnon henkihin heräävän näillä hallan, talven mailla. Kalvaat on hänellä kasvot niinkuin haamu; mut samaten meri päilyy päivän alla, Kypron päivän! LEMMINK
Vasta keväällä sai puolukka jälleen nähdä Jumalan aurinkoa, jonka säteet niin lämmittivät, että koko kylmä talvi lauhtui leudoksi kevääksi ja keväästä vähitellen kehkesi suvi. Uusi toivo virtaili koko luomakunnan kaikissa jäsenissä, uusi voima virkosi kaikkialla henkihin.
Ne ulvoo, röhkii, iljettää Jo yksin voittajien haisu; Mut vait! käy liiaks sinuun nää, Niin sairas olet, vaikene jo vaisu! Enfant perdu. Asemaa hyljättyä taisteluissa Ma kolmetoista vuotta puolustin. En voittoon luottanut ma tuonen suissa, En koskaan tiennyt, jäänkö henkihin.
Vaivasi se Louhen vallan murti, Suomen kansan henkihin herätti, Oli uuden aian aamurusko, Uuden paljoa paremman aian. Tämä aika, meidän aaveksima, Ole ei kuvitus Kaukomielen, Eikä piile pilvien takana; Syntynyt se on ja syntymässä Suomen kelpo poikien povissa, Sydämmissä Suomen neitosien.
Sä henki ilman huokuvan, Sä käsky kuule loihtijan, Kautt' itse Eryktho-taikurin, Mi kuolleet kutsui henkihin; Kautt' Ithakan viisaan valtiaan, Mi lähtehet sai lausumaan, Mi kätköiss' asuu aikain aamun; Kautt' Eurydikeen valjun haamun, Mi palas mailta tuonelan Lumohon iki-laulajan, Kautt' turmataikain kolkhisten Ajoilta Argonautojen! Sä aave ilmain aukeoiden! Sä tullos kiitoskutsun soiden!