Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Pois kauvas, Canzion petollinen kuva, ja kiirehdi, katsantoni, korkeuteen päin, jossa lemmen ruhtinas asuu! Häntä katselee jo sieluni silmä kultapilvien keskellä tuolla. Siellä seisoo hän purpurahameessa, kasvot aurinkona loistaa ja kirkas gloria piirittää hänen päänsä. Sinua palvella tahdon enkä muistella kavalata mailmaa. Pois mielestäni miehen haamu!
Nämät kristityt käyttivät lauluissansa runomittaa ja loppusointua, jota he ymmärsivät ja arvossa pitivät ja virsissään he ilmoittivat uskontonsa jumaliset tunteet, kaikki sen toiveet ja puhtauden ja alttiiksi-annon ja ylevyyden. Virressä, jota he lauloivat, oli kööri, johon joka säveljakso päättyi ja josta Cineas ainoastaan muisti: "Jesu, tibi sit gloria In sempiterna saecula."
Beduinikappa, joka rähjääntyneenä riippui ryytimaan pisteaidalta, viittoi heille viimeiset jäähyväiset, ja ylioppilaan harmaat housut riippuivat märkinä ja viheliäisinä kapan vieressä ja itkivät kuraisin kyynelin omaa kurjuuttansa. Sic transit gloria mundi! Seuraavana aamupäivänä tulivat Rasmussenin rouva ja Olina katsomaan Ludvigia ja heillä oli sitä paitse vaatteita hänelle.
Ja nainen, puettuna roikkuvaan hameesen, viistoihin ja rumiin kenkihin, on runotar, mi kaipuun kauneimpaan ois miehessänsä herättänyt henkihin. Tulesta jäljellä on tuskin sauhu! *Sic transit gloria amoris!* Kauhu mun mielein täyttää aatellessain tätä: kadehdi kenenkään en elämätä. reippaasti. Luonnottomuutta vastaan tästä alkain me kaksi vannoudumme suureen sotahan. päätään puistaen.
Vanha mies tuijotti paperiin vielä sittenkin, kun hän oli kirjoittanut kirjoitettavansa. Niin, sanoi hän miettiväisenä ja ajatuksiinsa vaipuneena, niin se on oleva. Eläissäni ovat he minut tallanneet kuin matosen multaan, mutta kerran kuoltuani saavat he nähdä, ketä he ovat polkeneet. Gloria, gloria, in excelsis!
Kamarineuvos Löfvenskiöld ei katsonut tämänkään riittävän, vaan painatti monin tieteellisin muistutuksin lisäillyn julistuksen, nimeltä Elegia Votiva ad Magnum Ducatum Finlandia, joka alkoi seuraavin muhkein sanoin: Aura, extolle caput, choreas age, Fennia, laetas, Gloria quanta tua est, quam tibi fausta dies! Exoptata dies! Nova iam tibi Secula surgunt, Cum Patria temet gestit adire Pater.
Rideat aether! Summus et imus Gaudeat ordis! Transivit atrae Turba procellae! Subiit almae Gloria palmae! Surgite verni, Surgite flores, Germina pictis Surgite campis! Teneris mistae Violis rosae; Caudida sparsis Lilia calthis! Currite plenis Carmina venis, Fundite laetum Barbita metrum; Namque revixit, Sicuti dixit, Pius illaesus Funere Jesus.
Gloria in excelsis Deo! lauloi ne kaikki, joita olin tullut liki, niin että kuulla voin ma virren sanat. Seisoimme epäröiden, liikkumatta kuin paimenet, sen ensi kuuntelijat, sikskunnes jyrinä ja laulu loppui. Jatkoimme sitten vaellusta pyhää ohitse varjoin, jotka maassa maaten taas kääntyneet ol' itkuun allapäiseen.
Gloria in excelsis Deo! lauloi ne kaikki, joita olin tullut liki, niin että kuulla voin ma virren sanat. Seisoimme epäröiden, liikkumatta kuin paimenet, sen ensi kuuntelijat, sikskunnes jyrinä ja laulu loppui. Jatkoimme sitten vaellusta pyhää ohitse varjoin, jotka maassa maaten taas kääntyneet ol' itkuun allapäiseen.
Armon Herra korkeudesta suokoon teille ikää ja terveyttä, että vielä kauan saisitte vaikuttaa rakkaan laumanne eduksi." "Kaiken voimani saan Herralta. Hänelle olkoon kiitos ja kunnia iankaikkisesti", virkkoi rovasti. "Ejus est regnum et potestas et gloria in saecula saeculorum. Amen", lausui Wallius, hartaasti pannen kätensä ristiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät