United States or Sri Lanka ? Vote for the TOP Country of the Week !


Valkean ääressä tyydyttivät molemmat nälkänsä metsäkauriin lihalla. Sitten he vaipuivat suloiseen uneen. Uuden vuoden aamurusko herätti makaajat. He kiipesivät ylös kallio-katokselle, josta mies eilen illalla turhaan koetti tutkia tulevaisuutta.

Minähän olin nuorempana morsiustyttönä sinun häissäsi. AGNES. Se on totta. Minä siis erehdyin. Komea ja ylpeä kuin aina, mutta olet sinä käynyt vähän kalpeaksi. AGNES. Sinä sitävastoin olet punakka kuin aamurusko. SIIRI. Nyt pitää sinun istua tänne sohvaan. Kas niin, ja tyyny pään taakse, palli jalkojen alle ja AGNES. Riittää, riittää, kiitos. Minä olen kuin kissa.

Jumalan pyhällä sanalla minä heidät eilen yhteen liitin, vaan minä tahdon heitä vielä siunata: Jumala kaikkivaltias teitä siunatkoon! Poistukoot murheen mustat pilvet häämöittämästä teidän toivo-rikasta elämänne aamua! Olkoon koko tuleva elämänne onnellista ja valoisaa siihen asti, kun ijankaikkisen kirkkauden aamurusko tuopi teille loppumattoman valon!"

Aamurusko kohotti jo yli vuorten sormiaan. Niin, meidän on kaiketi sitten erottava, hän sanoi. Niin. Ja tänä iltana sinä olet jo toisen oma. Ja tänä iltana sinä menet jälleen Ahdin impien karkeloihin. He erosivat. Pulahti pimeään valtakuntaansa se maankuulu kuninkaanpoika.

Sitten katsahdimme tylsästi toisiimme. Hän hieroi silmiänsä uudestaan, minä samoin, sillä tuo aamurusko oli luullakseni sokaissut minut kokonaan. Minä katsahdin häneen uudestaan, hän minuun. Ja vasta nyt olin minä vakuutettu siitä, että yhä edelleen nukun ja näen unta Fredrikasta, sillä minusta näytti Fredrika itse istuvan vieressäni. Tekö, Fredrika! huudahdin minä.

Sitä kuulevi pedot ja metsän puut ja aika ja aamurusko. Mut yksi on herra herrallakin, jota pääse et palvelemasta. Näät siinä, miss' alkavi velvollisuus, siin alkavi elämä vasta. Ja sen on meri ja sen on maa ja sen on metsän valta ja vaikka sa kylästä väistytkin, et väisty sen voiman alta.

Siirtää sotamaineet Valon pakanuuden yöhön Luopi kirkkahimman, Kokoo laumat uskontyöhön, Elon ihanimman. on mutt' on kristinusko, Kiinass' orastava, Niinkuin idäss' aamurusko Päivää sarastava: Nouse päivä, Herran päivä Kirkas, hehkuvainen: Autuudeksi valkeneva Rusko purpurainen! Talvella.

PASTORI. Näes, nyt on asia sillä lailla, että tämä »Aamurusko» on tuottanut kustantajalleen suurta tappiota viime vuonna, ja hän aikoo sen vuoksi luopua siitä tykkänään, Mutta lehti on, niinkuin tiedät, perustettu juuri vastapainoksi noille epäkristillisille, niin sanotuille »vapaamielisille», emmekä siis millään ehdolla voi antaa sen kuolla.

Vaivasi se Louhen vallan murti, Suomen kansan henkihin herätti, Oli uuden aian aamurusko, Uuden paljoa paremman aian. Tämä aika, meidän aaveksima, Ole ei kuvitus Kaukomielen, Eikä piile pilvien takana; Syntynyt se on ja syntymässä Suomen kelpo poikien povissa, Sydämmissä Suomen neitosien.

»Antakaa minun puhua kaikki», vastasi Alli, »ja päättäkää sitte, kummalla meistä on enempi anteeksi annettavaa.» »Jospa minulla olisi edes yhtään.» »Nämä sanat olisitte saattaneet sanoa minulle siihen aikaan, kun minä tyttärenä iloitsin isäni kodissa, kun äitini minua hellästi hyväili ja kun minä huolettomasti leikin sisarusteni piirissä. Suloinen kuin aamurusko oli nuori mieleni.