United States or Qatar ? Vote for the TOP Country of the Week !


Virkatoimitukseni tyydyttivät niin sahan omistajaa, että hän tarjosi saman ammatin vielä seuraavaksi vuodeksi ylennetyllä palkalla. Siihen olin varsin mieluinen suostumaan. Muuta sanottavaa muutosta olossani ei seuraavan vuoden alkupuoli mukanaan tuonut kuin että ylpeys, joka minussa jo aikaa oli ollut hyvällä alulla, paisui jo aivan rajattomaksi.

Se hienous, jolla Cineas suoritti vastauksensa ja joka ilmestyi enemmän hänen äänessään kuin hänen sanoissaan, miellytti Neroa. Hän puhui kreikan kielellä, jota keisari osasi täydellisesti, ja hänen tarkka äännöstapansa ja luonteva lausekeinonsa tyydyttivät keisarin kauneuden tuntoa. Tässä oli mies, joka jo ensikertaa häntä puhutellessaan näytti sysäävän kaikki keisarin muut hovimiehet syrjään.

Kokonainen lauma villejä laskettuna irti keskellä sivistyksen keskipistettä, parvi tiikerinpoikasia, jotka retkeilivät metsissä ja tyydyttivät vuosituhansien takaa perimänsä vaiston ryöstää ja murhata! Sellainen lapsi saa kiittää sattumaa elämästään, hän kasvaa ilman hoitoa, ja joutuu kadulle. Siellä syntyy pian yhteiskunnallisen turmeluksen inhoittava hapatusaine.

Vaikka siis filosofiset mietteeni minua suuresti tyydyttivät, arvelin, että muillakin oli mietteensä, joihin olivat ehkä vielä tyytyväisemmät.

Sitä huolekkaammin hän tästälähin karttoi mennä yksinään vähääkään ulos, ja oleskeli vaan aina Katrin luona. Sillä kannalla kuin asiat nyt olivat, ne häntä täydellisesti tyydyttivät eikä hän lainkaan tahtonut ajatella eteenpäin. Mutta kohta piti jotakin tapahtua, joka äkkiä hänet tempaisi tästä uneilevasta levollisuudesta.

Valkean ääressä tyydyttivät molemmat nälkänsä metsäkauriin lihalla. Sitten he vaipuivat suloiseen uneen. Uuden vuoden aamurusko herätti makaajat. He kiipesivät ylös kallio-katokselle, josta mies eilen illalla turhaan koetti tutkia tulevaisuutta.

Hän pudisti päätään pitkäveteisesti aivan kuin sillä osottaakseen, miten vähän vastaukseni tyydyttivät. "Ette voi saada suojaa täällä", sanoi hän. "Mutta..." "Aivan mahdotonta." "Neuvokaa sitten minulle, mitä tietä pääsen suolta." "Helppo on päästäksenne. Kun menette vain muutaman sata askelta tuohon suuntaan, niin näette tulen kylästä. Te jo olette melkein suolta poissa."

Joka aamupäivä kokoontui linnanpihaan ihmisiä suurissa joukoissa nähdäksensä vilaukselta kuuluisia noitia, ja ylhäiset tyydyttivät uteliaisuuttaan käymällä vankityrmässä, jossa noitia tähytä töllisteltiin ikäänkuin metsänpetoja.

Ja siksipä ei Tena ja Vikki uskaltaneetkaan mennä kotiinsa, vaan lyöttäytyivät joukkoon. Aho oli joltisenkin marjainen. Pojat tyydyttivät siinä ensin nälkänsä. Mutta kohta arveli Juntus: Kun olisi missä hernettä? Se arvelu miellytti toisia ja Vesa tiedusti Vikiltä: Kasvaako täällä kenen pellossa hernettä? Kasvaa, vastasi juro Vikki. Kenen?

Miesten taikauskoisuus peljätti heitä asettumaan yöksi niin likelle kuolleita vihollisia, vaan Ollin vakuutukset, etteivät kuolleet voineet tehdä mitään pahaa, tyydyttivät eli olivat tyytyvinänsä vihdoin miehet asettumaan, vaikkeivät uskaltaneet antautua unen valtaan, vaan jaarittelivat kaikenlaisia kummitusjuttuja.