Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
"No niin", jatkoin, "otaksun, ettette osta nauhanpätkää syystä, että kauppias antaa sen teille puolesta hinnasta, ettekä pane sitä päällenne koettelematta, soveltuuko se ihoonne, silmiinne, hiuksiinne ja pukunne väreihin?" "Tietysti emme!" vakuuttivat tytöt yhteen ääneen. "Sitähän minäkin.
Mutta minä kävin juuri senvuoksi itse vainajaa katsomassa ja katso, hän lepäsi tyynenä ja rauhallisena eikä missään kohti näkynyt mitään väkivaltaisen kuoleman merkkiä. Ja nyt minä luulen, ystäväni, että kun te olitte vainajan lapsuudenystävä ja teitä ovat kalvaneet samat salaiset ajatukset vielä väkevämmästi, niin, tuotanoin, ne ovat kuvanneet teidän silmiinne senmukaisia näkyjäkin.
DOLORES. Mitä teette, hyvä herra? RAFAEL. Notkistin polviani tämän kuvan edessä; notkistan polviani teidän edessänne. DOLORES. Mikä mielijohde! Lieneköhän tuo hullu? RAFAEL. Hullun kurilla teihin rakastunut, kaunis tuntemattomani. Ah! RAFAEL. Joka vaan kerta on teidän silmiinne katsahtanut, se on iäksi lumottu. DOLORES. Mutta hyvä herra, minulla ei ole etua... RAFAEL. Tuntea minua?
"Se on varsin mahdotointa! Olen jo liian syvältä katsonut silmiinne, havaitaakseni sitä koittavaa tulevaisuutta, josta en taida luopua. Selmaseni, minä rakastan sinua sydämestäni, enkä taida lupausta saamatta sinua jättää." Kau'an koetti hän puheliaisuudellansa häntä liikuttaa; vaan Selma vastasi ainoastaan: "älkäät ajatelko päälleni; lähtekäät huomena ja unohtakaat minua."
Niin, niin sekauntui "Lampaan" emäntä puheesen siinä Asra on ihan oikeassa! Jos hopeakoruni pistävät silmiinne, voitte käydä takanani, jotta pääsette näkemästä niitä eikä ylimystalon emännän juuri sovellukaan käydä piian takana. Tahdon vaan antaa sulle tiedoksi ett'ei ensinkään olisi sinulle haitaksi käydä Asran jäljissä! jatkoi ravintolan emäntä.
Minä olen kuullut tuulen ulvovan ja pauhaavan samalla tavalla ennenkin, enkä olisi voinut muuta uskoa, kuin että ihmiset olivat hengen hädässä, mutta kun aamu tuli ja minä kuulustelin, ei ollutkaan mitään tapahtunut. Olkaat sentähden huoleti, Kitty rakas, älkäät epäilkö, vaan koettakaat saada unta silmiinne, mrs Kitty."
Kaikki tahdon kymmenesti kertoa, saadakseni vaan kauemmin katsella Teidän kauneihin silmiinne. Oi suuri Luoja, Liisa! kuinka ihanat silmät Teillä ovat. Kuinka olen ne jättänyt tähän asti huomaamatta. Te ette ylimalkaan ole paljoa minusta välittäneet. VOITTO. Entäs tämä pikku suu! Kuinka ihana olisi kuulla sen kertovan omia sanojani! Liisa! sanokaa, sanokaa tahdotteko tulla toimeen minun kanssani?
Siellä flikka friiataan, meitä viikko fiirataan, Ja kun tullaan Italian rantahan, Pohjanpoiat kreivejä on! Hurraa me Suomen meripoiat j.n.e. JUNKKA. Lähdemme siis nyt, Eeva. EEVA. Setä...! JUNKKA. Mitä nyt? EEVA. Minun on tehtävä teille tunnustus. Mitä merkillistä nyt? EEVA. En kehtaa silmiinne katsoa. JUNKKA. Katsothan sinä. EEVA. En minä katso kuin hattuanne.
RECHA. Kun ette huomaavan mun sallis, että lapsellisuudelleni hymyilette, kun mitään tämän tärkeämpää en vuoresta tuosta vuorten pyhimmästä teilt' osaa tiedustella? Eikö niin? RISTIRITARI. Siis silmiinne taas katsoa mun täytyy. Miks alas taas ne luotte? Hymynne miks sammuu taas? Juur' ilmeistänne tahdoin, niin ongelmallisista, lukea, mä selvään mitä huuliltanne kuulin, ja nyt vait ootte te?
Päivän Sana
Muut Etsivät